Suliffipput

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat sulivoq, kalaallit meerartaasa toqqissisimasumik meeraanissaat aamma ilinniagaqarlutik suliffeqarlutillu pitsaasumik siunissaqarnissaat qularnaarniarlugit. Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu sulivugut – meeraaqqaniit inuusuttut inersimasunngortut ilanngullugit sullitaralugit.

Makku pissutigalugit Kalaallit Nunaanni sulivugut

Kalaallit Nunaanni meeqqat amerlanersaat ingerlalluarput pitsaasumillu inuuneqarlutik, kisianni Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmik pingajorarterutaasa missaat sumiginnagaaffiusunik angerlarsimaffeqarlutik peroriartortarput. Angerlarsimaffiit imigassamik, nakuusernerit, pinnerliinerit aamma/imaluunniit pinartutigut amigaateqarnerit minnerusumik annerusumilluunniit ulluinnarni atugaaffigisaat. Tamanna iliuuseqarfiginiarparput.

Ilutigisaanik pissusiusut imaapput Kalaallit Nunaanni inuusuttut amerlasuut meeqqat atuarfiat naammassisarlugu ilikkagassatigut nammaginanngitsunik angusaqarlutik aamma ingerlaqqilluni ilinniagaqarnissamut kajumissusermik periarfissanillu amigaateqarlutik. Kalaallit Nunaanni inuusuttut 60 %-iinik amerlanerit inuusuttut ilinniagaannut efterskolinulluunniit 18-inik ukioqalernissartik sioqqullugu ingerlaqqittanngillat, aamma 16-it 25-llu akornanni ukiullit pingajorarterutaat ilinniarnermik ingerlatinatillu suliffeqanngillat.

Kalaallit Nunaat 56.000-ingajannik inoqarpoq – taakkunannga 15.000-it missaat tassaapput meeqqat inuusuttullu 0-imiit 18-inut ukiullit.

 

Makku pissutigalugit Danmarkimi sulivugut

Kalaallit ilaqutariit, meeqqat inuusuttullu kiserlioqalutillu Danmarkimi inuunermik sungiussiniapiloortut naapittarpagut. Tamanna meeqqat atuarnerannut, sunngiffimmi sammisassaqarnerannut piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilinniakkamik naammassisaqarnissamut periarfissaqarnerannut sunniuttarpoq.

Naak kalaalerpassuit Danmarkimi ingerlalluaraluartut, suli amerlavallaat taamaanngillat. Misissuinerit takutippaat kalaallit Danmarkimiittut akornanni suliffissaaleqineq, akissaatikinneruneq, annertunerusumik atornerluineq il.il. atugaanerusut. Danmarkimi nalinginnaasumik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermut naleqqiullugu, kalaallit meerartaat pingasoriaammik amerlanerit angerlarsimaffimmik avataanut inissitaasarput. Kalaallillu meerartaat Danmarkimi meeqqanit allanit agguaqatigiissillugu sisamariaammik annertunerusumik ikiorsiiffigineqartarput. Taamaammat ilaqutariit kalaallit Danmarkimi pitsaasumik inuuneqalernissaminnut ikiorserneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq.

Kalaallit Danmarkimi najugaqartut 16.000-it missaanniipput, takkunannga 3.000-t tassaapput meeqqat 0-ip 18-illu akornanni ukiullit. Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat naliliivoq, Danmarkimi kalaallit meerartaat 600—t missaanniittut inooqatigiissutsikkut navianartorsiortut imaluunniit inooqatigiissutsikkut navianartorsiulernissaminnut ulorianartorsiorlutik.