Sapiik – inuusuttut siunissami periarfissaannik ersertitsisoq

Siunissavit qanoq ittuunissaanik sinnatoqarpit? Taava qanoq iliorlutit tassunga pissavit? Suliniut Sapiik taannalu atorlugu inuusuttunut 10. klassemi atuartunut sammisaqartitsinerit ikiorsiullugit, apeqqutit tamakku akissutissarsiorpavut. Tamanna pisarpoq ukiup atuarfiusup ingerlanerani.

Naatsumik oqaatigalugu:

Sapiik suliniutaavoq, 9-10. klassemi atuartut siunissamut sinnatuisa taamaalioreernermilu ilinniakkat suliffiillu sorliit sammivimmut eqqortumut ikiuutaasinnaanerannik, paasinarsaataasoq.

 

Kikkut peqataasinnaappat?

Sapiik meeqqanut 9. klassip ingerlarngata qiteqqunnerani atuartunut neqeroorutigineqassaaq, tamatumalu kingorna meeqqanut 10. klassip ingerlarngata qiteqqunnerani atuartunut ukiup ingerlanerani aamma neqeroorutigineqassalluni.

 

Suliniut sumi ingerlanneqarpa?

Sapiik Nuummi, Ilulissani Maniitsumilu ingerlanneqarpoq.

 

Suliniutip oqaluttuarisaanera:

Sapiik 2008-mi Nuummi aallartinneqarpoq, kingornatigullu Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut arlanillut siaruarsimalluni. Ilulissat Qaqortorlu 2010-imili peqataalerput taavalu 2017/18-imi ukiup nikinnerani Maniitsoq ilanngutissalluni. Ukiut ingerlanerini najukkami suliffeqarfinnik qanimut anguniagaqarfiulluartumillu suleqateqarneq pilersinneqarsimavoq, taamaaliornikkut suliffeqarfinnut pulaarsinnaaneq suliffimmilu misiliinissaq ammaanneqarsimallutik.

 

Peqataaneq sunik pissarsiffiusarpa?

Sapiik sunngiffimmi neqeroorutaavoq, atuarnerunani. Sapiimmi sapaatip akunnikkaartumik inuusuttut najukkami suleqataasunik naapitsisarput. Suliffeqarfinnut pulaarnerit, maligassiuisunik pulaartoqarnerit inooqataanikkullu sammisaqarnerit aqqutigalugit inuusuttut siunissamut sinnattutik suliarisarpaat oqaasinngortittarlugillu. Assersuutigalugu inuusuttut Danmarkimi efterskolernissaminnut pisareersarnerminni siornatigut Sapiimmi peqataasimasunik pulaartoqartarput, pulaartut taakku kalaaliulluni Danmarkimi efterskolerneq oqaluttuarisarpaat. Imminut tatiginerunermik ataqatigiinnerunermillu Sapiik pilersitsisarpoq, tamannalu atuarfimmi ilikkagaqarnerulluni atuarnissamut iluaqutaasarpoq.

 

Sammisartakkat makkuusinnaapput:

Sapiimmiittartoqatigiit tamarmik immikkut ukiup atuarfiusup ingerlanerani quleriarlutik najukkami suliffeqarfimmut pulaartarput. Taamaalillutik illoqarfimminni suliffissatut periarfissaasut suuneri inuusuttut ilisimanerulersarpaat. Taakku saniatigut suliffeqarfimmi pissutsit inuusuttut qanimut takusarpaat, aammalu sulisut suliffeqarfimmi 

sulilernissaminnut ilinniagaat pillugit oqaloqatigisarlugit.

Aamma inuusuttut inersimasullu assigiinngitsunik suliffillit Sapiik pulaartarpaat, ilinniarnertillu aqqutigalugu sulilersimanertik oqaluttuarisarlugu. Nipilersortartunit tusaamasanit, qitittartunit, quiasaarisartunit, timmisartumi saqisunit, igasunit, pinerluuteqarsimasunut inissiisarfinni sulisunit allarpassuarnillu Sapiik pulaarneqarsimavoq. Kiisalu aamma soorunami Sapiik inooqataanikkut sammisaqarfiuvoq, taamaaliornikkut peqataasut ataasiakkaat ataasiakkaatut eqimattatulluunniit nukittorsarneqartarput.

 

Suliniummik aqutsisoq qanoq oqarpa?

Sapiik ingerlakkaangatsigu inuusuttut siunissami angorusutaminnik oqaluttuarnissaminnut minnerunngitsumillu angorusutatik angunissaannut pilersaarusiornissaminnut sapiissuseqarnissaannut tapersersortarpavut. Inuusuttumik nunarsuarmi angusaqarnissaminut piareersimasumik issiaqateqarluni oqaloqatiginninneq nuannivittarpoq “, suliniutilerinermi aqutsisoq Louise Maud Schäffer oqarpoq.

 

Suliniut kia tapersersorpaa?

Ukiuni atuarfiusuni kingullerni sisamani Erik Thunes Legat pingaarnertut aningaasaliisuusarsimavoq. Aamma Fondation Juchum ukiorpassuarni qaangiuttuni aningaasaliissuteqartarsimavoq. Taavalu ukiumi atuarfiusumi 2017-imi Lauritzen Fonden, Hurtigruten Foundation kiisalu Namminersorlutik Oqartussani Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik suliniummut tapiisimapput.