Oqaluttuarisaanerput

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat 1924-mi aallartinneqarpoq. Taamanikkorniit sorpassuartigut allanngortoqarsimavoq! Naatsumilli oqaatigalugu piffissami qaqugukkulluunniit atuuttumi anguniartuarsimavarput, kalaallit meerartaasa atukkamikkut unammilligassaasa iliuuseqarfiginiarnissaat. Taamaattumik ullumikkut Kalaallit Nunaanni sakialluummik nappaatilinnut sanatorianut siuttuujunnaarluta, kalallit meerartaasa inuusuttortaasalu toqqissisimasumik meeraanissaat, ilinniagaqarnissamut periarfissaqarnissaat aammalu kalaallit meerartaasa inuusuttortaasalu tusaaniarneqarnissaat peqataatinneqarnissallu suliniuteqarfigilersimavavut.

Nukappiarannguaq nungullarsimalluinnartumik, aaqaraniluunniit tunoqanngitsumik, ilupaalik – kingornussimasaminillu angigingaakkaminik qarleqartoq, allaat majorteqisimaniarluni qarlini qitiisigut tigummiartariaqarlugit. Takusartik taama ittoq Danskit Rigsdag-iata 1923-imi Kalaallit Nunaat tikeraaramikku assut qamuuna misigisaqarfigaat.

Aalisarneq ajutoorsimavoq, piitsuunerlu assorujussuaq atuulluni, taamaalilluni 1923-mi angalanerup kingunerisaanik, ullumikkut Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaannik taagugarput aallartinneqarpoq. Aamma sakialluutip atugaanerujussuanik angalaqatigiit takusaqarput, nappaammillu tamatumannga aamma meerarpassuit eqqugaasimallutik.

Pisortatigoortumik taaguupput siulleq tassaavoq ’Kalaallit Meerartaat Ikiorniarlugit Peqatigiiffik’ / ‘Foreningen til Hjælp for grønlandske Børn’. Malittarisassani 1924-meersuni allassimavoq ”Kalaallit Nunaanni meeqqat, naalungiarsuit anaanaqanngitsut arlaannik peqquteqartumik ikiortissaqanngitsut, kiisalu meeqqat sakialluummik napparsimasut imaluunniit napparsimaleriaannaasut, angerlarsimaffiliuunneqarnissaat” peqatigiiffiup suliarissagaa.

Angerlarsimaffinnik sanatorianillu pilersitsineq iluatsippoq. Aningaasanik katersuiniarnermi katersat iluaqutigalugit sanatoria siulleq 1925-mi Maniitsumi ammarneqarsinnaalersimavoq. Tamatuma kingorna aamma Uummannami, Qaqortumi, Ilulissani Tasiilamilu sanatorianik peqalerpugut.

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaasa meeqqanut sanatoriaat siulleq Maniitsumiippoq.  Asseq: Arktisk Institut


Sakialluut 1950-ikkut naalerneranni atuuppallaarunnaarmat, sanatoriat allanngortillugillu pitsanngorsarneqarput, taavalu annertunerusumik meeqqanut angajoqqaaqanngitsunut aammalu meeqqanut allanut atukkamikkut ajornartorsiortunut angerlarsimaffittut atorneqalerlutik. Taavalu kalaallit arnarpassuit 1960-ikkunni aalisakkerivinni sulisunngormata, meeqqaaqqeriviit pisariaqartinneqalerput, naak Kalaallit Nunaanni tamakku atuussimanngikkaluartut. Taamaattumik peqatigiiffik 1966-imiit 1971-ip tungaanut Kalaallit Nunaata kitaani illoqarfinni arlalinni meeraaqqerivinnik pilersitsivoq ingerlatsilerlunilu.
Sakialluut 1950-ikkut naalerneranni atuuppallaarunnaarmat, sanatoriat allanngortillugillu pitsanngorsarneqarput, taavalu annertunerusumik meeqqanut angajoqqaaqanngitsunut aammalu meeqqanut allanut atukkamikkut ajornartorsiortunut angerlarsimaffittut atorneqalerlutik. Taavalu kalaallit arnarpassuit 1960-ikkunni aalisakkerivinni sulisunngormata, meeqqaaqqeriviit pisariaqartinneqalerput, naak Kalaallit Nunaanni tamakku atuussimanngikkaluartut. Taamaattumik peqatigiiffik 1966-imiit 1971-ip tungaanut Kalaallit Nunaata kitaani illoqarfinni arlalinni meeraaqqerivinnik pilersitsivoq ingerlatsilerlunilu.

Tamatuma kinguneraa peqatigiiffiup København-imi allaffimminngaanniit meeqqat angerlarsimaffiinik tallimanik meeraaqqerivinnillu arfineq-marlunnik ingerlataqalernera, Kalaallit Nunaanni sulisut 150-it suliffigiligaannik.

Inersimasut toqqissisimasut meeqqat pisariaqartippaat; taamani maannakkullu. Asseq: Arktisk Institut

Kalaallit Nunaanni namminersornerullutik oqartussat atuutilernissaat ilutigalugut, peqatigiiffiup Kalaallit Nunaanni sulinera allanngortariaqalerpoq, 1973-imilu ukiumoortumik ataatsiminnermi  peqatigiiffik Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaannik taaguuteqalerpoq. Tamatumalu kingorna ukiuni tulliuttuni meeqqat angerlarsimaffii meeraaqqeriviillu namminersornerullutik oqartussanut tunniunneqarput, kingulliit 1979-imi tunniunneqarlutik. Illuutinulli akisussaaffik iperavinneqanngilaq, tassami 1990-ikkut qeqqanni suliniaqatigiiffik Red Barnet suleqatigalugu,Tasiilami Nanortalimmilu ornittakkanik pilersitsivugut. Illoqarfinni taakkunani ornittakkat, Tasiilamiittoq 2004-mi Nanortalimmiittorlu 2008-imi, kommuninut tunniunneqarput. Taamaalilluni piffissami sivisuumi meeqqat angerlarsimaffiinik ornittakkanillu ingerlatsisimaneq tamaanga killeqarpoq.

2000-ikkut aallartinneranni Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat suliniaqatigiiffittut suliniutinik siuarsaanermillu suliaqaleriartorsimavoq. Nittartagaq inuusuttunut siunnersuisarfik Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaasa 2004-mi ammarpaat, taamanikkut radiokkut aallakaatittagaq peqatigalugu, inuusuttut ajornartorsiutiminnik ilungersunartunik aaqqiiniarneranni ikorfartuutaasoq. Ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq Namminersornerullutik Oqartussat pitsaaliuinermut immikkoortortaata, PAARISAp suliniut tiguaa, kingusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni Meeqqat Oqarasuaataattut ineriartortissimallugu.

2008-mi suliniut ilitsersuisoqartitsisarneq Sapiik aallarnerneqarpoq. Taamani ullumikkutut siunertaavoq, Kalaallit Nunaanni inuusuttut amerliartuinnartut inuusuttut ilinniarfiinut qinnuteqartalernissaat. Suliniut suli ingerlalluarpoq, 2015-imilu ilitsersuisoqartitsisarnermik Ilinniartunik ilaneqarluni, taanna inuusuttut ilinniarfiini ilinniartunut sanngiitsumik inissisisimasunut naatsorsuussaavoq. Ukiuni kingulliunerusuni aamma aallartitat suliniutillu allat ineriartortinneqarsimapput. Taamaalilluni 2014-imiit illoqarfinni minnerni aasaanerani sammisaqartitsinerit ingerlanneqartarput, nunanit tamalaaneersunik kajumissutsiminnik suleqataaffigineqartunik, soorlu aamma Meeqqat Pisinnaatitaaffiinut Sullissivik- MIO – suleqatigalugu meeqqanik illersuisoqartitsineq, Najorti, pilersissimagipput. 2016-imili Maniitsumi, Sisimiuni Nuummilu meeqqat illersuisoqarnissaminnut periarfissaqalersimapput. Aaqqissuussinerup tamatuma nuna tamakkerlugu atuutilernissaa sulissutigineqarpoq. 

 

Danmark-imi sammisartakkat

1970-ikkut ingerlaneranni paasinarsivoq aamma kalaallit meerartaat Danmarkimi najugallit sullinneqarnissaminnik pisariaqartitsisut. Aallaqqaataani Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat aalajangerpoq, kalaallit meerartaat, soorlu nappaammik patsiseqartumik piffissap ilaani Danmarkimiittariaqartartut sullinniarlugit. Taamaattumik ilaqutariinnut inissiaq pilersipparput, meeqqat napparsimasut ilaqutaasalu najugaqarfigisinnaasaat. Aamma 1981-imi Gudrunds Minde, taamanikkut kalaallit meerartaannut eqqarsartaatsikkut ineriartornermikkut kinguarsimasunut utaqqiisaasumik angerlarsimaffiusoq, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaasa tiguaat.

Tamatuma kingorna suliat allanngorput; suliniaqatigiiffik inerisaanermik suliaqariartuinnalerpoq – sulili meeqqat inuusuttullu sullinneqarlutik! Taava kalaalerpassuit inersimasut Danmarkimi inuunermikkut ajornartorsiorluinnarnerannik misissuisimaneq pillugu Socialministeria 2003-mi saqqummersitsimmat, paasivarput meeqqat ilanngunneqarsimanngitsut – uagullu nammineq taakku pillugit misissuilluta. Tamatuma kinguneraa ukiuni 2005-imi 2006-imilu ilaqutariinnik sanngiitsumik inissisimasunik aasarsiortitsisoqartalerpoq tammaarsimaartitsisoqartalerlunilu, taamaalillunilu nuna tamakkerlugu suliniut ”Danmarkimi inuuneq pitsaasoq” aallartinneqarluni. ”Danmarkimi inuuneq pitsaasoq” 2012-imi ”Danmarkimi inuuneq pitsaanerusoq”-mi taarserneqarpoq, maannakkullu tamanna suli ingerlalluarpoq taavalu kalaallit meerartaannit taakkulu ilaqutaannit 100-t sinnerlugit amerlassusilinnit peqataaffigineqartarluni. Anaaqatigiikkuutaat, inuusuttunik sanngiitsumik inissisimasunik kajumissutsimik sulinissamut ilinniartitsineq allarpassuillu ”Danmarkimi inuuneq pitsaanerusoq”-mik aallaaveqarput, taamaaliornikkut meeqqaniit inersimasunut Danmarkimi nalugalinnut peqatigiiffik sullissivoq.

Ullumikkut allattoqarfik Nuummi immikkoortortaqalersimavoq, Københavnimi allattoqarfik suleqatigalugu, Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu sanngiitsumik inissisimasunut sullissisumik suliniutinillu ingerlataqartumik.

H.M. Dronning Margrethe 2. Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaannut illersuisuuvoq.