24.09.21

Valbyparkenimi naalagaaffeqatigiinnerup sammineqarnera

Kalaallit Meerartaat Københavnimi Valbyparkenimi ukioq manna Inuusuttut Ataatsimeersuarneranni peqataapput, ilaatigut qallunaat kalaallillu inuusuttut imminnut qaninnerulernissaat siunertaralugu.

Danmark aamma Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnermikkut imminnut ataqatigiipput, kisiannili ataqatigiinneq arlalitsigut naligiiffiunngilaq. Kalaallit Nunaanni Danmark qallunaallu inuusuttut tamarmik isummersorfigisarpaat, qallunaat oqaasii ilinniagaqarnissamut ”matuersaataapput”, kalaallillu ukioqatigiiaat pingajorarterutaannik amerlanerit assersuutigalugu Danmarkimi efterskolertarput. Kisianni qallunaat inuusuttut Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaannilu inuusuttut pillugit qanoq ilisimasaqartigippat?

Nalorsitsaarut  ”quizz”-it qallunaat inuusuttut kaammattorpagut Kalaallit Nunaat pillugu ilisimatik misileqqullugit allagartarsuarnillu qilaamiit nivingasuni inuusuttut alakkaasut atuarsinnaavaat, qallunaat inuusuttut Kalaallit Nunaat inuusuttullu kalaallit pillugit ilisimasaminnik qanoq oqaaseqarsimanersut, taamatullu atuarsinnaallugu kalaallit inuusuttut inuusuttut qallunaat pillugit qanoq isumaliutersortarnersut.

Naalagaaffeqatigiinnerup meerartai

Oqaaseqaatigineqarsimasunik alapernaalluni misissuisut ilagaat Nuka, 21-nik ukiulik. Kalaallimik anaanaqarpoq qallunaamillu ataataqarluni, taamaalillunilu Naalagaaffeqatigiinnerup meerartaannut ilaalluni. Nuka qallunaatut kalaallisullu oqaluttarpoq Danmarkimi inunngornikuuvoq, kisiannili ataatsimik ukioqartoq ilaqutariit  Qaqortumut nuussimapput. 14-inik ukioqarluni Danmarkimi efterskoleriarami sungiunniaqqaagassai arlaqarput. Nuka oqaluttuarpoq:

”Qaqortumi inuit ilaat qallunaatut oqaluttarput, kisiannili tamarmiunngitsut. Efterskolimi oqaatsikka tamanit paasineqartarput, aamma itinerusumik. Misigisaq nuanneqaaq, Nuka oqaluttuarpoq. Ullumikkut Nuka 21-nik ukioqarpoq, Århusimi najugaqarluni kulturikkullu assigiinngissutsit sungiussimallugit, kisianni Kalaallit Nunaannit maqaasinerpaasaasa ilagaat nipaassuseq. ”Kalaallit Nunaanni inissaqarneruvoq, inuit ikinnerullutik nipaannerullunilu, kisianni inuit akunnerminni aamma nipaatsuupput. Danmarkimi nipaanneq peqqusiileqinartinneqartarpoq, oqalukkumatoqaallu, aamma allat oqalukkaluartulluunniit. Kalaallit Nunaanni allat oqaatiginiagaat ataqqineqarnerorpasittarput, qalleraatiinnarlunilu oqaluttoqartanngilaq”.

Nuka Danmarkimi assersuutigalugu orpippassuarni nipaassuseq ujartortarpaa: ”Pisariaqartittarpara nipiliorneq qimallugu nipaatsumiinnissara. Nipaatsumiitillunga imminut maluginerusinnaasarpunga”, Nuka oqaluttuarpoq, tujuulunilu nusullugu kakiortinnini takutillugu, allaqqavoq ’Silentium’. Latiinerusuujuvoq isumaqarlunilu nipaassuseq.

 

Inuusuttut Ataatsimeersuarneranni sunik allanik pisoqarpa?

 

Kalaallit Nunaannit Folketingimut ilaasortat Aaja Chemnitz (IA) aamma Aki-Matilda Høgh-Dam (SIU) minutsini 45-ni Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinnissamut aggersarnikuuagut. Oqallinnerup qulequtarivaa: Danmark aamma Kalaallit Nunaat avissaassappat?
Immikkut pisinnaatitaanerit pillugit Kalaallit Meerartaasa workshoppertitsereernerisa kingorna peqataasut naligiimmik naleqarneq naligiimmillu periarfissaqarnissaq pillugit akerliussutsimik takutitsipput.
Kalaallit Meerartaasa tupersuaanni kalaallit qallunaallu inuusuttut imminnut qanoq isumaqarfiginerisa paasisaqarfigisinnaanerisa saniatigut, Inuit kakiortinnerisa assinginik assaat titartaaffigineqarsinnaapput.

 

Inuusuttut Ataatsimeersuarneranni Kalaallit Meerartaasa sammisaqartitsineri Antoniusfondenimit tapiiffigineqarput