22.06.21

Ukiumoortumik ataatsimiinneq Kalaallit Meerartaanni ’angalaneruvoq’.

Kalaallit Meerartaat ukiumut ataasiarlutik ukiumoortumiik ataatsimiittarput. Ukiumoortumik ataatsimiinneq kikkunnulluunniit Kalaallit Meerartaasa sulinerannik soqutiginnittunut ammavoq. Ukioq manna ataatsimiinneq Kalaallit Meerartaanni digitaliusumik angalanertut aaqqissuunneqarpoq.

2021-mi ukiumoortumik ataatsimiinnerput allarluinnarmik iluseqarpoq. Qaaqqusissummut ilaavoq linki, taamaalillunilu ukiumoortumik ataatsimiinneq pisarnermut paarlaallugu digitaliusumik ingerlanneqarpoq. Puk Draiby naapertorlugu ukioq manna taamaaliorneq arlalinnik peqquteqarpoq: “Corona-p kingunerivaa allaanerusunik iliuuseqartariaqarnerput, ukiumoortumillumi ataatsimiinneq aamma taamaappoq. Kisianni ataatsimiinnerup digitaliusumik ingerlannissaanik aalajangerneq ajornartoornerinnarmik peqquteqanngilaq”, Puk Draiby oqaluttuarpoq: “Pissusiviusut malillugit digitalimik ataatsimiinneq peqatigiiffup pissusissamisoornerusumik tamakkerlugu paasisaqarfiginissaanut periarfissiivoq. Immikkuullarissutigaarput, Nuummi Københavnimilu allattoqarfeqarnerput, aammalu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu illoqarfinni assigiinngitsorpassuarni ingerlataqarluta, taamaammat studiami issiasunik aqutsisoqarneq – nunani marlunni suliniutinut nuussisinnaasunik – isumassarsiatsialaavoq”.

Ukiumoortumik ataatsimiinneq qanoq misigineqarsinnaava?

Nipilersorluni videoliaq siullermeerluni takutinneqarpoq, tassani Sisimi – meeqqanut angerlarsimaffimmik avataanut inissitanut suliniutitsitsinni – meeqqat takutitsipput, tamannalu Aalborgimi pivoq. Nuuk aqqusaatsiarparput, tassanilu suliaasartut paasisaqarfigalugit. Inuusuttut kalaallit qallunaallu Københavnimeersut Århusimeersullu inuusuttuuneq pillugu imminnut apersorneranni tusarnaaqataavugut. Aamma Siammartoq – kalaallinik inuusuttunik Danmarkimiittunik ilinniartitsinerusoq – pillugu paasissutissarsivugut.

Isiginnaaqataarusuppit?

Ukiumoortumik ataatsimiinneq tamaat takusinnaavat uani