19.02.20

Suliniutit angusaqarluarfiunerpaat najukkani ataasiakkaani innuttaasut pilersitseqataa-rusussuseqarluarnerannik aallaaveqartut

”Allanngueqataarusussusilinnut tapersersuinissarput suliassatta pingaarnersaraat”, Kalaallit Meerartaanni allattuuneq, Puk Draiby, oqarpoq. Kullorsuarmi meeqqanut inuusuttunullu aasaanerani tammaarsimaartitsinermut tunngatillugu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut aqutsisumik suleqateqarnerput najukkani ataasiakkaani innuttaasunik peqataatitsisarnitta sunniuteqarluartarnerannut assersuutissaqqippoq.

Kalaallit Meerartaannut 2018-imi maajip qaammataani sianertoqarpoq. Birgitta Kammann Danielsen sianertuuvoq. Birgitta Kullorsuarmi meeqqanik pingasuniit arfinilinnik ukiulinnut ulluunerani paaqqinnittarfimmi inuusuttullu klubbianni pisortaavoq. Tamatuma saniatigut nunarfimmi kikkulluunniit peqataaffigisinnaasaannik kulturikkut sammisassaqartitsinermut ataqatigiissaarisuuvoq. Birgitta isumassarsisimavoq. Qaanaamiinnermini aasaanerani tammaarsimaartitsisoqarpoq, tamannalu Kullorsuarmut, minnerunngitsumillu Kullorsuarmi meeqqanut inuusuttunullu atuarfiit klubbillu aasaanerani matoqqaneranni susassaaleqisartunut, qanoq sunniuteqarluartigisoq arajutsisimanagu. Birgittap Kullorsuarmi aasaanerani tammaarsimaartitsisoqartalernissaa taamaalilluni anguniarusulersimavaa.

Pissutsit allanngujuitsunngorsimasut

Birgitta oqaluttuarpoq: ”Kalaallit Meerartaata Kullorsuarmi aasaanerani tammaarsimaartitsinissaa siunnersuutigigakku Kullorsuarmiuusugut Kullorsuup avataani inuunerup isumassarsiviginissaa nutaanillumi pigiliussaqarsinnaanissarput kissaatigisimavara. Taama avinngarusimatigisumi najugaqartuusugut aallariaannaasaratalu tikeraariaannaasannginnatta Kullorsuarmi pissutsit allanngujuitsunngorsinnaasarput. Isumaqarpunga allannguerusussuseqarnissamut isumassarsiveqarnissaq pingaartuusoq”.

Birgittap saaffiginninnera Kalaallit Meerartaata Birgitta suleqatigalugu 2019-imi Camp Kulloq-mik taallugu aasaanerani tammaarsimaartitsineranik kinguneqarpoq. Kullorsuarmi meeqqerivinni sulisut innuttaasullu kajumissutsiminnik ikiuuttut suleqataapput, tamannalu suliniutit najukkani ataasiakkaani ingerlanneqartartut innuttaasunillu siuarsaaqataaffigilluarneqartartut ataavartumik ingerlanneqartalernissaannut assigiinngitsorpassuartigut tunngaviuvoq.

”Imaanngilarli aasaanerani tammaarsimaartitsineq Kullorsuarmi innuttaasut inuusaasiat allanngorujussuarneranik kinguneqassasoq, tamatumalu ineriartornerup ilorraap tungaanukarnissaanut iluaqutaalluarnissaanut pitsanngorsaaqataanissara pingaartittorujussuuara. Aasaaneranili tammaarsimaartitsineq minittornertut alliartorluni sunniuteqarluartartoq qularinngivippara” Birgitta oqaluttuarpoq:

”Klubbimi suliffeqarfinnilu sulisut aasaanerani tammaarsimaartitsinermi sammisassaritinneqartut pinnguaatigitinneqartullu meeqqanik ulluinnarni sullissinerminni naleqqussarlugit atortaraat takusinnaavara. Tassa imaappoq, isumassarsivigisimallugillu pisarnermit allaanerusunik sammisassaqartitsisalersimapput. Inuusuttullu nillerpiartanngitsut kajumissutsiminnik ikiuuttunut ammasumik oqaloqateqarluartut siumortalerpavut. Siornatigut oqaasinngortissinnaasimanngisaminnik oqaasinnguisalerput. Tamannalu misigalugu nuannersorsuuvoq. Oqaatsitigullu piginnaasaamikkut aamma siuariaateqarput. Inuusuttorpassuillu danskisut oqaluttut tusaasimanngisaannakkakka danskisut oqaluleriasaarmata tupaallappunga”, Birgitta oqaluttuarpoq.

Danmarkimi efterskolernissaminnut qinnuteqartut amerlisut

Inuusuttullu 10. klassereernerminni Danmarkiliarusuttut tupaallannartumik amerlisut, Birgittap aamma maluginiarpaa. Kullorsuarmi massakkut 10. klassertuni arfiniliusuni sisamat Danmarkimi efterskolernissaminnut qinnuteqarput. ”Malugusunnaqaaq”, Birgitta oqarpoq. ”Aasaanerani tammaarsimaartitsineq ilumut taama annertutigisumik sunniuteqartigisimasoq soorunami uppernarsarsinnaanngilara, pissutsilli pisarnermit allaanerusut oqaatigiinnarsinnaavara. Nunagisamiimmi 3000 kilometerit sinnerlugit ungasitsigisumut soorlu Danmarkimut efterskoleriarneq silarsuarmut appakaannerujussuuvoq. Taamaaliorniaraanni sapiissuseqarnissaq oqaatsitigullu piginnaasaqarnissaq pisariaqarpoq, inuusuttullu taama amerlatigisut taamaaliornissartik aalajangersimammassuk nuannaajallaatigaara”.

”Uterutta tamaanga killinnavianngilaq”

Allattuunerup, Puk Draibyp, oqarnera naapertorlugu nunani ataasiakkaani suliniuteqarnissaq pingaaruteqarpoq: ”Birgitta Kullorsuarmi maannamut ukiuni qulini najugaqarpoq, taamaammat Kullorsuarmi pissutsit ilisimasaqarfigilluarlugillu Kullorsuarmiut sinnerlugit eqinnaassuseqarpoq, anguniagaqarusussuseqarpoq Kullorsuarmiunillu suleqateqarluarluni, tamannalu suliniummik pitsanngorsaaqatigiinnerannik malitseqarpoq. Allanngueqataarusussusilinnut tapersersuinissarput suliassatta pingaarnersaraat”, poortueriarlutalu uterutta tamaanga killeqannginnissaa pingaaruteqarpoq”.

2019-imi iluatsitsilluarneq Kullorsuarmiut Kalaallit Meerartaatalu maanna suleqatigiinnerunerannut tunngaviuvoq. Kullorsuarmimi 2020-mi aasaanerani tammaarsimaartitsisoqaqqittussanngorpoq. Tamatumuunalu Kullorsuarmi kajumissutsiminnik ikiuuttussat aasaanerani tammaarsimaartitsinissamut aaqqissueqataassapput. ”Kajumissutsimik ikiuuttussat avataaneersut ikilillugit Kullorsuarmiut kajumissutsimik ikiuuttussat amerlissavagut. Taakkualu ukioq manna sammisassaqartitsinissanut akisussaasuutitaanerutissavavut. 2019-imi misilittakkavut pilersitatsinnik ineriartortitsinitsinni najoqqutarissavagut. Kullorsuarmi Camp Kullormut assingusunik siunissami sammisassaqartitsisoqartarnissaa qulakkeerumallugu Kullorsuarmiuusugut akisussaaqataanerunikkut kivitseqataanerusalernissarput angorusupparput. Maanna ataasiakkaarillutalu taama ittumik suliniuteqarnerup ilagimmagu isumassarsiornikkut, akisussaaqataanikkut aaqqissuussinikkullu ineriartortitsivugut. Tamanna Kullorsuarmut siunissami qanoq sunniuteqartigiumaarnersoq pissanganarpoq”, Birgitta naggasiivoq.

 

Kullorsuaq pillugu paasissutissat piviusut

Kullorsuaq Kitaani 1928-mi tunngavilerneqarpoq, inuilu 447-t missaanniipput. Kullorsuaq Upernaviup nunaqarfiini avannarpasinnerpaavoq. Imarorsimanerani (juulip qaammataaniit – oktobarip qaammataa ilanngullugu) umiarsuarmik pajuttaammik sapaatit akunnerit allortarlugit pilersorneqartarpoq. Qulimiguulimmik ukioq naallugu sapaatip-akunneranut pingasoriarluni angallaviusarpoq, tasssanili angallanneq silarluttarnera taarsisarneralu pissutigalugit kipiluttunakkajuppop. Aalisarneq piniarnerlu Kullorsuarmi pingaarnertut inuussutissarsiutaapput, ukiulli qanoq ilinera aalisarsinnaassusaannut sunniuteqartarmat aalisagartassallu aqunneqartarmata inuisa ilarpassui ukiumi piffissap ilaani pissakilliortarput. 1. klassemiit 10. klassemi atuartut 80-iupput.

Paasissutissat allat:

  • Kullorsuarmi novembarip qaammataaniit januaarip qaammataa ilanngullugu kaperlattarpoq.
  • Kullorsuarmi seqineq maajip qaammataaniit aggustip qaammataa ilanngullugu tarrissaartarpoq.
  • Kullorsuarmi juulip qaammataani kiannerpaagaangat agguaqatigiisillugu 5°C-inik kiattarpoq, februaarillu qaammataani issinnerpaagaangat agguaqatigiisillugu 19°C-inik issittarpoq.
  • Knud Rasmussenip piniariartarfittut illuararisimasaa “Bjørneborg”, Kullorsuup avannaata kippasissortaanii qeqertami – Kullorsuarmiit 25 kilometeringajannik ungasitsigisumi – inissisimavoq.
  • Franskit quianartuliaralugu filmiliaat “Le Voyage au Groenland” Kullorsuarmi immiunneqarpoq.

 

Camp Kulloq 2019 aningaasaateqarfik Nunafondenimit, Avannaata Kommuniata sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut tapiissuteqartarfianit, Kalaallit Nunaannut Aningaasaateqarfimmit, KNI a/s-imit, Inuunerittap Aningaasaateqarfianit aamma Tipsernermit Lottornermillu isertitanit tapiiffigineqarpoq.