21.08.19

Puiuikkiussassanik misigisassarsiorneq

Maluginiutit tamaasa atornerisigut pinngortitami ataatsimoorneq, timimut unammillernartunik misilittaaneq misigisassarsiornerlu. Tamakkuupput meeqqat Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-meersut aasaanerani aallaarsimaartinneqarneranni sammisassaritinneqartartut.

Allattoq: Tusagassiortoq Gitte Smedemark

”Timersortarfimmi sisamavileeqqamik nassaarpunga.” Arfineq-pingasunik ukiulik Salik nuannaaqaluni unnersiorpoq, nassaarsimaninilu Fuglsøcentrep Molsimiittup meeqqanit 30-nit Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-meersunit ukioq manna aasarsiorfigineqartup torsuusaani naapitaminut tamanut oqaluttuaraa.

“Immami ikkattumi uumassusseq”-mik qulequtserlugu meeqqat quliniit 14-inik ukiullit sineriammi Fuglesøcentrep eqqaaniittumi ullumikkut sammisaqartitsisoqarpoq. Meeqqat peqataasussat amerlanersaat ullaakkorsioreeramik sammisaqartitsinissamut peqataajartorlutik ornigupput. Unnuami pigaarlutik oqaloqatigeerujoortarmata ullaakkut makiffissanngoraangat makinniapiloortarput. Aasaaneranimi atuanngiffeqarput, taamaattumik aaqqissuussat kajumissutsimik peqataaffigineqarsinnaasut amerlapput, aaqqissuussalli ilai pinngitsooratik peqataaffigisartussaavaat, Naja von Sehested Københavnimi peqatigiiffik sinnerlugu kajumissutsimik suleqataasoq oqarpoq. Meeqqallu tamarmik pinngitsooratik ullumikkut peqataasussaapput.

Perusuttut perusunngitsulluunniit

Niviarsiaqqat angajulliit ataatsimoorlutik eqisimaartut pisullutik apissittut pinngitsooratik peqataasussaanertik akerlerisupilussuuaat. Oqarasuaatitik angallattakkat najugaqarfimminni sammerusunneruaat. Kumminillu qarlittalinnik pinngortitalerisumit Mettemit Karpenhøj Naturcenterimeersumit isaassivigineqaramik itigartitsilluinnarput. Naja von Sehestedip kumminik qarlittalinnik nassanngikkunik peqqissimissutigisinnaanerarmagu maleruutiinnarput. Niviarsiaqqat ilaat akuerseriasaarmat niviarsiaraqatai kamippatik singersortakkat ivikkanut iloqqasunngorlugit iliorariarlugit kummillu qallitallit ateriarlugit sissamukarput.

”Peqatigiiffiummi Kalaallit Meerartaata uummatigaatigut,” Ivalu meeraqatinilu ikaartarfiup saniani nikorfaqatigiinnerminni qasseriarlutik ukiunilu sorlerni aallaarsimaaqataasimanerminnik eqqartuinerminni usorsisimaarpaloqaluni oqarpoq.

Meeqqat Aalborgimeersut, Aarhusimeersut, Esbjergimeersut Københavnimeersullu peqataapput. Amerlasuut siusinnerusukkut aallaarsimaaqatigeereernikuummata ilisarisimasariipput, massa ilai aatsaat naapittut. Niviarsiaqqani nukarlerni marluk; Ida aamma Paninnguaq ullut marluk matuma siorna siullerpaamik naapipput. Maanna eqisimaarlutik ingerlaqatigiittuaannangajapput. Qarlittalinnik kummilereeramik uleqattaallatsiarput.

Marluullutik eqaarsaarnermik soqutiginnittuupput nissutillu illui siumut illuilu kingumut tikkortillugit ingissinnaapput – najukkaminnili eqaarsaariartanngillat. Eqaarsaariartalerusukkaluarpulli.

 

Immami ikkattumi paasisassarsiorneq

Meeqqat immami qinngusersaarnermut qassusersornermullu ilitsersuunneqareeramik paasisassarsiorlutik aallartiinnaqaat. Meeqqat eqimattakkuutaarlutik sissamukarput – masassiuserlutik sakkulerlutillu immap uumasuinik naasuinillu katersaminnik misissuillutik – paasisassarsiornerminni aatsaat takusatik nillillattaarutigaat.

Meeqqat katersaminnik tulleriiaarlutik takutitsiartortarput. Natermiut, saattuat raajallu amerlapput. Nerpissooqarpoq, immap naasuisa ilaattut qimmuttuarsuusannguatullu isikkulinnik aalisagaqarpoq. Aalisakkap qimmuttuarsuusannguatut isikkullip paperua imuneqanngiinnarpoq, Suluk oqarpoq.

Uumasut katersaat baalianut assigiinngitsunut immikkoortiterlugit ikiorarneqarput, taakkunanilu paasisassarsiorfigineqaqqissaarput.

Suluk apeqqarissaaqqippoq. Suulup raaja nassaani misissorpaa, pinngortitalerisullu oqaluttuareqqammerpaa raaja taama ittut assigiinngitsukkuutaat marluusartut.

”Raaja isigisaqarsinnaava?”

”Aap, takusinnaavat iseqartoq,” pinngortitalerisoq akivoq.

”Soormiuna maluginiuteqartoq?” Suluk apereqqippoq.

”Immap naqqa taarsinnaasarpoq, immallu naqqaniikkaangami isigisaaruttarmat maluginiuteqarpoq.”

”Sunaaffa,” Suluk oqarpoq.

Danmarki sullinerpassuaqarpoq

Pulateriaarsuk qernertoq ivikkaniittoq inersimasut ilaannut taqissorpoq, inersimasorlu taanna meeqqanik aggersaavoq. Pulateriaarsuk uninngavoq oqqanilu kisiat atorlugu sioorasaarivoq. Meeqqat amerlanerpaartaasa pulateriaarsuit tusareerpaat – siumugaqarnikuunngisaannarlutilli. Pulateriaarsuk ungasianiit nakkutigeqqissaarpaat.

Meeqqat ivikkanut issaariarlutik ulloqeqqasiorput, amerlanerpaartaasalu sullerngit paaminnaraat. Meeqqat isumaqarput Danmarkimi amarngit, milugissat sullerngillu allat qinngareqisatik amerlasujusut, taakkulu nipituumik orullutigisaqattaarpaat. Anton Nielsen taama oqaluttuarpoq.

”Peqataasut arlallit Danmarkimi alliartornikuugaluarlutik Danmarkimi sullerngit suulluunniit – ingammik aasiaat – siumortakkatik quilertagisarpaat. Kalaallit Nunaanni ippernarpassuaqartarpoq, taakkuli allaanerusimannguatsiarmata quilertagisanngilaat,” Anton oqarpoq.

Uiloq Danmarkimi ulloq manna tikillugu ukioq ataasiinnaq najugaqarpoq. Inuttaa niviukkanut paamigusuutigaluni oqaluttuarpoq, Kalaallit Nunaanni meeeqqat Danmarkimi meeqqanut naleqqiullugit pinngortitamiinnerusarlutillu ikasarnerusartut. Danmarkimi inooriaaseq Kalaallit Nunaanni inooriaatsimut sanilliullugu allaanerujussuunerarlugulu Kalaallit Nunaannut uterusunnerarpoq, qallunaatulli piginnaasaqarnerulerumalluni Danmarkimiiginnarallarusuppoq.

Ida Ivalulu illoriipput. Kalaallit Nunaanniikkaangamik aneerusussuseqarnerusarnerarput. Qaqqanut pisuttuarsinnaasarput, meeraqatiminnik aneeqateqarsinnaasrput, kingullermillu Kalaallit Nunaanniinnerminni qimmiaqqanik uisinikuunngitsunik nassaarsimanerarput. Qimmiaqqap arnaviaata Ida Ivalulu ikiuukkusuttut paasisinnaanngimmagu kamaffigisimavai. Meerarpaaluit allat aamma oqaluttuarput – taavanimi misigisartakkavut pissanganarnerullutillu navianarnerusarput. Paasisakkalu naapertorlugit Danmarkimi pinnguaqateqariartorniarlutik aneeraangamik meeqqanik allanik naapitassaaleqisarnerarput.

Qasoq aqqaneq-marlunnik ukiulik Danmarkimi inunngorsimanerarlunilu ukiuni marlussunni Kalaallit Nunaanneeqqammersimanerarpoq. Inuttaatalu pinngortitamiinnissani soqutigerpiannginnerarpaa. Eqiasuppallaalaarunarpunga, inuttaa oqarpoq.

Angallattakkanik oqarasuaatilisarani ataatsimoorneq

Meeqqat peqataasut tamarmik najugaqarfimminnukareermata amerlanerpaartaat sulorariartorlutik, nerrivimmi arsaarariartorlutik arsaakkiarlutillu timersortarfiliarput. Ilai inimut sammisassaqartitsiviusartumut titartaajartorput, sapangaaqqeriartorput pinnguaatinilluunniit pinnguariartorput. 14-nik ukiulik Martha Esbjergimeersoq inimi sammisassaqartitsiviusartumi issiavoq. Meeraqatini atsaat peqataasut oqaluttaaffiginissaannut eqinnaattupilussuuvoq, aamma titartaavoq. Aasaanerani aallaarsimaartitsinerit arlallit peqataaffigisimasani nuannisarfigisarsimaqai.

”Najugaqatigiiffimmiittuusugut tamatta peqataaffigisassatsinnik sammisassaqartitsisoqaraangat nuannernerpaasarpoq. Pattaannitsinni pinnguaammilluunniit allamik sammisaqarnitsinni meeqqat oqarasuaatitik angallattakkat ingillutik samminngikkaangatigit nuannaajummerujussuartarpunga.

Angajoqqaamma oqaluttuarisarpaat meeraagallarmata angallattakkanik oqarasuaateqarsimanngitsoq, oqarfigikkajuttarpakkalu taamanikkut inuusaaserisimasaannik inuusaaseqarusunnerullunga”, akunnattuunngivilluni oqaluttuarpoq.

Suluk timersortarfimmukaqqinnginnerminni allamut saareerpoq – sisamavileeqqanik malersueqqippoq.

Molsimi aasaanerani tammaarsimaartitsineq ukunanit  aningaasaliiffigineqarpoq; Dansk Folkehjælp aamma TrygFonden