12.07.19

Politikerinut allakkat: Aaqqiissuteqarnissamut suliniuteqarnermi peqataatitsiartigut

Meeqqat Inuusuttuaqqallu pillugit Suliniaqatigiiffimmit allakkat ammasut

Kisitsisit imminut toquttartunut tunngasut qaffasissut, kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit meeqqallu pisariaqartitatik naapertorneqaratik ikiorneqartartut. Pissutsit tamakkua nunatsinni innuttaasunit akiorneqartuarsinnarput. Naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisunit ikiorneqarnissamik noqqaassuteqarnissaminnut Inatsisartuni ilaasortani amerlanerussutillinnit piumasaqaateqarfigineqarmata politikerit iiliuuseqarnissamut piumasaqaataat piffissami kingullermi pingaarnertut oqaluuserisassani salliunneqaleruttorput. Meeqqat Inuusuttullu pillugit Suliniaqatigiiffimmeersuusugut isumaqarpugut ikiuunnissarput pisariaqartoq. Meeqqat inersimasunit isumassuisussaraluaminnit neriuutissaalatsisuusunit annertoorujussuarmik ilaginnagaasarnerisa eqqugaasarnerisalu atuunnerat sivisuallaalerpoq. Nunatta innuttaasui aliasupput, neriuppugullu politikkikkut ataatsimoorussamik aaqqiissuteqartoqarniarlernera politikerit innuttaasut artorsarunnaarnissaat anguniarlugu kiisami iliuuseqartussanngornerannut ersersitsisuusoq.

 

Meeqqat sumiginnagaasartut kannguttaatsuliorfigineqartartullu ikiorneqarnissaat anguniarlugu politikerit aaqqiissuteqarnissaminnut suleqatigiinnissaat pingaaruteqartupilussuuvoq. Oqartussaasut suliffeqarfiutaat iliuuseqaqatigiinnissartik anguniarlugu suleqatigiinnermut isumaqatigiissutinik atsioqatigiikkajuttarput, suleqatigiinnikkulli iliuuseqarnissaraluat qatangiinnartarpoq. Meeqqat pillugit inatsit nutarterneratigut pitsanngorsarneqareerpoq, meeqqallu atugarliortitaanerannut kannguttaatsuliorfigineqarsimanerannulluunniit pasitsaassinermi iliuuseqarnissamut piumasaqaatit kommunit atuuttut sukannernerulersinneqarput. Ajoraluartumilli ersarippoq kommunit naammaginanngitsumik isumaginninnikkut sullisseriaaseqartartut. Meeqqat ikiorluarneqartarnissaannut najoqqutassiassanik pilersitsisoqarnissaa anguniarlugu suliniutinik nutaanik pilersitsisoqarnissaa pisariaqarpoq. Politikerit siunertarisaat paatsuugassaanngillat, taakkulu nunatsinni innuttaasunit meeqqallu pillugu suliniaqatigiiffinnit taperserneqarput: Meeqqat kikkulluunniit annikilliuuteqaratik innartartussaapput. Meeqqat innarlerneqartussaanngillat, aamma inersimasunit ilaginnarneqaraangata ikiorneqarnissaminnut periarfissinneqartassapput.

 

Taamaammat Danmarkimit ikiorneqarnissamik noqqaassuteqartoqarnissaanut politikkikkut ataatsimoorussamik piumasaqaateqartoqarnera Meeqqat Inuusuttuaqqallu pillugit Suliniaqatigiiffimmeersuusugut tunngaviusumik nuannaarutigaarput. Tamatumunngali atatillugu isummatsinnik suleqatigiinnikkut iliuuseqarnissamut iluaqutaasussanik apuussivigerusuppatsigit.

 

Suliniaqatigiiffiit arlallit innuttaasunik meeqqat pillugit suliniuteqarnermik ukkassisunik inuttallit Meeqqat Inuusuttuaqqallu pillugit Suliniaqatigiiffianni ilaasortaapput. Suliniaqatigiiffiit taakku ilai nunani angisuujullutillu nunani tamalaani immikkoortortaqarput ilaalu najukkani assigiinngitsuni immikkoortortaqarlutik mikipput. Meeqqat atugarliortut sinnerlugit suliniuteqartarpugut. Meeqqat ilaqutariillu assigiinngitsunik peqquteqarlutik inuunerminni annertuunik ajornartorsiutillit sinnerlugit suliniuteqartarpugut. Illoqarfinnut nunaqarfinnullu ataasiakkaanut tikeraartarpugut, tamatumanilu najukkani oqartussaasut suliffeqarfiutaat suleqatiginerisigut inuuniarnikkut ajornartorsiutit inuiaqatigiit taamatuttaaq ilaqutariit minnerunngitsumillu meeqqat ataasiakkaat ikiorneqarnissamik pisariaqartitsilersarnerannut tunngaviusartut akiorniartarpavut. Suliatigut susassareqatigalugit attavigisartakkavut amerlallutillu najukkani ataasiakkaani pissutsit atuuttut ilisimasaqarfigilluarpavut, najukkanilu ataasiakkaani aaqqiissuteqartarnerup tungaatigut sungiussilluarsimasuuvut. Tamanna pisariaqarpoq.

 

Meeqqat Inuusuttuaqqallu pillugit Suliniaqatigiiffimmeersuusugut suliatigut aallussatta naammasisattalu tungaatigut immitsinnut ataavartumik paasissutissiiveqatigiittarpugut, minnerunngitsumillu meeqqat pillugit suliniuteqarnitsinnut atatillugu nunanit assigiinngitsunit taamatuttaaq nunanit allanit aningaasaliiffigineqarnissamut amerlasuunik qinnuteqartarlutalu taakkuninnga suleqatissarsiortarpugut.

Taamaattumik Danmarkimi naalakkersuisunit ikiorneqarnissamik noqqaassuteqartoqarneranut atatillugu politikerinit misilittakkatigut siunnersuutitigullu tusarniaavigineqarsimannginnerput uggoraarput.

 

Aaqqiissutissanik ujartuinissarput pisariaqartoq miserratigineqarsinnaanngilaq, erngertumillu maanna aaqqiissuteqartoqartariaqarpoq! Aaqqiissutissanilli eqqortunik ujartuisariaqarpugut. Aammali aaqqiissutaaginnarallartussanik ujartuinatalu aaqqissuussinernik Danmarkimi iluaqutaasunik nunatsinnili iluaqutaasussatut qularnartunik atuutilersitsissanngilagut. Nunatta isorartunera isumaginninnikkullu aningaasaqarniarnera eqqarsaatigalugit aaqqiissutit nunarsuarmi sumiiffinni allani atorneqarluarsinnaasutut nalilikkat nunatsinni atorneqarsinnaasanngillat. Taamaattumik Inatsisartut Danmarkip paasisimasaqarluarnikkut aningaasaqarnikkullu ikiuunnissaanut noqqaassuteqarnerannut atatillugu Danmarkip ikiuunnissaata sutigut atorluarsinnaaneripput isumaliutigeqqissaarluartariaqarparput.

 

Assersuutigalugu misilittakkavut aallaavigalugit nalunngilarput nunatsinni suliniaqatigiiffiit suliniuterpassuarnik ajunngitsuliornermik tunngavilinnik ingerlatsisartut amerliartortut. Ingammillu sumiiffiit annertoorujussuarnik ajornartorsiuteqarfiusut suliniuterpassuarnik ingerlatsiviusartut amerliartuinnavipput. Suliniuterpassuit assigiinngitsut tungaasigut pitsaanerusumik ataqatigiissaarisoqarnissaa qulangiinerusumillu ingerlatsisoqarnissaa pisariaqarpoq. Tamatumunnga atatillugu oqartussaasut suliffeqarfiutaat ersarissumik isummernissaat taamatuttaaq innuttaasunik tamakkiisumik peqataatitsillutillu taakkuninnga peqataatitsinermikkut ataqatigiissaarilluarnissaat pisariaqarpoq. Meeqqat immikkut ittumik ikiorneqarnertik kommunimit, Namminersorlutik Oqartussanit imaluunniit inuiaqatigiinni suliniaqatigiiffinnit pinersoq apeqqutaatittanngilaat.

Suliniutit iluatsissappata najukkani innuttaasunik peqataatitsisoqartarnissaa najukkanilu oqartussaasut aaqqissuussaaneri tunngavigalugit aaqqiissuteqartoqarnissaa pingaaruteqarpoq. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ataavartumillu suliniuteqartoqartarnissaa pisariaqarpoq. Meeqqanut inuusuttuaqqanullu neriuuteqalersitsilaariarluni ilaginnaaqqittarneq periuserissallugu ajorneruvoq.

 

Misilittakkavut annertuunik suliaqartarnitsinnik aallaaveqarput, ilisimasavullu aaqqiissutinut iluaqutaasanngitsunut tunngasut ajoraluartumik annertupput. Aaqqissuussinermik inunnut tamatigut naleqqussagaanngitsumik atuuttitsinermi pissutsit piviusut taamaattut nalaanneqartarput. Suliniutinilli minnerunngitsumik meeqqanut iluaqutaasartunik sunniuteqarluartartunillu aamma nalaataqartarpugut.

 

Isumaqarpugut meeqqanik isumaginninnikkut sullissinermut tunngasutigut soorlu tarnikkut katsorsaanikkut inuunerissaasutut, siunnersortitut, perorsaasutut aammalu isumaginninnermi siunnersortitut siammasissumik tunngavisumik ilinniartitaanerit neqeroorutigineqartuartarnissaannut naammattumik aningaasaliissuteqartoqartarnissaa pingaaruteqartoq. Taamatuttaaq isumaqarpugut soorlu nunatsinni perorsaasut unammillernartunik inuunermi nalaanneqartartunik aniguisarnissap tungaatigut piginnaasaannik qaffassaasoqarnissaa anguniarlugu perorsaasutut ilinniartitaaneq pitsanngorsarneqartariaqartoq. Pisariaqartitavut aallaavigalugit illoqarfinni nunaqarfinnilu Iikiuulluartareersut meeqqanik isumaginninnikkut sullissinermut sammivilimmik ilinniartitaasinnaanissaat qulakkeersinnaagutsigu angusaqarluarsinnaakutsoorpugut.

 

Isumaginninnermi siunnersortit tarnillu pissusiinik ilisimasallit pisariaqartinneqartut qassiunerannik misissuisoqartussanngornera qujanarpoq. Ataatsimut isigalugu paasissutissat tutsuiginartut meeqqanik isumaginninnikkut sullissinermut tunngasut ukiorpassuarni amigaatigineqartarnerat sivitsorpallaarujussuarpoq. Taamaattumik tamannarpiaq tunngavigalugu naggasiutigalugu ima siunnersuuteqarusuppugut; Meeqqat atugaat pillugit paasissutissanik pitsaanerujussuarnik tutsuiginarnerujussuarnillu pissarsiorta. Aaqqissuussinerit sorliit iluaqutaasarnersut sorliillu iluaqutaasannginnersut paasiniarlugit suliniutitta sunniutaannik misissuisalernissarput angorusupparput. Tamatumanilu paasissutissat pitsaanerusut oqartussaasut suliffeqarfiutaasa suliniutaasa sunniuteqarluartalernissaannut iluaqutaasinnaassasut qularinngivipparput.

 

Meeqqqat Inuusuttuaqqallu pillugit Suliniaqatigiiffimmeersuusugut Naalakkersuisut Danmarkimit ikiorneqarnissamik noqqaassuteqarnissaminnut piumaffigineqarnissaat pisariaqartoq isumaqataaffigisupilussuuarput. Peqataatinneqarsimannginnerpulli isoraarput. Neriuppugut matumani allakkat ammasut oqaloqatiserineqarnissatsinnut aallarniutaajumaartut. Misilittagarpassuatsinnik pingaarutilinnik saqqummiiartorluta ornigunnissatsinnut piareersimakutsoorpugut.

 

Taamaattumik asasakka politikerit. Suliniaqatigiiffinneersuusugut meeqqat atugaasa tungaasigut suliniuteqarnermik ukkassisuusugut oqaloqatiginissassinnut suleqatiginissassinnullu piareersimavugut. Taamaattumik tamatumani politikkikkut aaqqiissuteqarnissamut ulluni makkunani suliniuteqarnerup tungaatigut assersuunneqaannarata peqataasinneqarnissarput kissaatigaarput. Tamatumunnga atatillugu kajumissaarpatsigit paasisimasaqarfigilluakkavut misilittakkavullu tunngavigissagi.

Qaa, suleqatigiilluta aallartiinnariarta.

 

Inuulluaqqusillunga

Meeqqat Inuusuttuaqqallu pillugit Suliniaqatigiiffik

  • Kalaallit Røde Korsiat
  • Nanu meeqqat / Nanu børn
  • Meeqqat Inuunerissut / Bedre Børneliv (MIBB)
  • INUA – Inuusuttut Nukittoqatigiit
  • UNICEF Greenland
  • Red Barnet
  • Kalaallit Meerartaat
  • Global Dignity Kalaallit Nunaat