20.02.19

Peqatigiiffik Kalaallit Peqatigiiffik Meerartaat ukiunik 95-iliilluni nalliuttorsiorpoq

Januaari 2019-imi Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat ukiunik 95-iliilluni nalliuttorsiorpoq. ”Ajornartorsiutit allanngorartarput, taamaammat, peqatigiiffiup ineriartortinneqarnissaa pisariaqarpoq, taama oqartoqarpoq peqatigiiffipput ukiunik 50-inngortorsiorluni nalliuttorsiormat. Aamma ullumikkut taamaappoq, sorpassuit allanngorsimanerat pissutigalugu, kisianni sulinitta pingaarnersaa allanngunngilaq.

”Ukiunik 95-inngortorsiornitsinnut atatillugu nukippassuarnik atuinngilagut, ukiunik 100-nngortorsiornissatsinnut tamakkua toqqorpavut. Kisianni ukiunik 95-inngortorsiornerput kingumut qivialaarnissatsinnut pissutissaqarluarpoq”, allattuuneq Puk Draiby oqarpoq nangillunilu:

”Tamanna uppernarsivarput, tassami ukiut 100-ngajaat ingerlaneranni sorpassuit allanngorluinnarsimammagaluartut, taava suliat pingaarnersaat taamaaginnangajapput. Aallaavigineqartut tassaapput meeqqat, ajunngitsumik angusaqassagunik ikiortariallit.”

Siornatigut atuakkiarineqarsimasunit, nalliuttorsiornermut atatillugu atuagassianit ukiumoortumillu nalunaarusianit tigulaakkat.

Angalanermik aallartippoq

Meeqqat ikiortariallit pillugit oqaluttuaq minnerunngitsumik palasip kalaallip Jens Chemnitzip oqaluttuaraa. Taassuma angalanermini Sorsunnersuup Siulliup nalaani meeqqat angoqqaaqanngitsut naapissimavai, qiaatigalutik paarmaqutinik katersisut kaakkunaaminiassagamik. Palasip oqaluttuai attortissutigineqarput, minnerunngitsumik Rigsdagimit angalaqataasunit, Kalaallit Nunaanni 1920´ikkut aallartisimaleranni angalasimasunit. Angalaqatigiinnerup kingunerisaanik taamanikkut peqatigiiffik 1924-imi januaarip 24-anni aallartinneqarami taaguutigaa ´Kalaallit Meerartaat Ikiorniarlugit Peqatigiiffik’ – aappaaguanilu Maniitsumi meeqqanut peqqissaavik ammarneqarpoq. Taamanikkut meeqqat sakialluummik napparsimalersimasut peqqissarsinnaalersimapput. 1929-imi Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat nunarsuarmi avannarpasinnerpaamik meeqqanut angerlarsimaffimmik ammaavoq, Uummannamilu meeqqanut peqqissaaviliorluni.

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaasa suliaasa siullersaraat peqqissaavinnik sanaartorneq, taakkunanilu meeqqat sakialluummik toqqutaasinnaasumik napparsimalersimasut peqqissarsinanngorput. Asseq una Maniitsumi assilisaavoq, tassani 1925-imi peqqissaavik siulleq sananeqarsimammat.

”Ingerlaannarluta takusinnaasimavarput meeqqat puallarserneqaannaratik ikiorserneqartariaqartut. Aammali alliartortariaqartut, ´iluaqutaallutik innuttaaqataalernissaq´ anguniarlugu. Ullumikkut taamatut oqarneq ajorpugut, kisianni, ilinniagaqalernissamut kajumissuseqarnissaq siunertaralugu Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat ullumikkut suliniutinik sammisaqarpat, taava soorunami pitsaasumik tunniusseqataanissaq pineqarpoq – nammineq aammalu Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu, Puk Draiby oqarpoq.

Meeraaqqerivinnik sanaartorneq

Sorsunnersuaq Kingulleq immikkut suliassartaqarsimavoq, tassami peqqissaavinni marluusuni meeqqat qanormita ippat? Taamanikkut Danmarkimi akisussaasut sorsunnersuaqarnera pissutigalugu akissutissarsiffigisinnaasimanngilaat. Qujanartumilli Kalaallit Nunaanni aqutsisut sorsunnersuup nalaani meeqqanut peqqissaaviit marluk Amerikamit assigiimmik pilersorneqarnissaat isumagisinnaasimavaat, atortussat Danmarkimiit nassiunneqartarallarmata. Sorsunnersuaq soraarmat peqqissaavinnik amerlanerusunik sanaartorneq aallartinneqarsinnaasimavoq, ataaseq Tunumi maannakkut Tasiilami, taamanikkut Angmaksalik, taavalu sisamat allat Kitaata sineriaani Uummannami peqqissaavik avannarlersaralugu sananeqarlutik.

Illersuisoq siulleq

1952-imi Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat siullermik illersuisortaarput, Dronning Ingrid illersuisunngornissaminut akuersaarmat. Tamanna pivoq Ingrid ukiuni tallimaannarni dronningioreersorlu aammalu Tunngaviusumik Inatsisit allanngortinnerisigut Kalaallit Nunaata qallunaat nunaannut immikkoortunngornissaanut ukioq ataatseq sioqqullugu.

Siornatigut nalliuttorsiornernut atatillugu atuagassiani ilaatigut Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaasa illersuisuata siulliup, Dronning Ingridip 1952-imili illersuisuunissaminut akuersisimasup assinga ilanngupparput.

 

 

1960-ikkut 1970-ikkullu ingerlanerini Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat Kalaallit Nunaanni meeraaqqerivinnik siullernik sanaartortitsisuuvoq. Katillugit meeraaqqeriviit arfineq-marluk sananeqarput Kujataani Narsamiit Avannaani Ilulissanut.

”Takusinnaavarput Kalaallit Nunaanni pisortanik suleqateqarneq tamatigut pingaarutilimmik qitiulluinnalersimasoq. Taamaammat Namminersornerulernerup 1979-imi eqqunnqannginnera sioqqullugu meeraaqqeriviit tunniunneqarput, taavalu Namminersornerulerneq eqqunneqarmat aamma peqqissaaviit kalaallinit aqutassanngortinneqarput. Tamatumalu kingornagut tamanna aamma suleriaaserilerparput. Ineriartortitsisarpugut pilersitsisarlutalu, kingornagullu kalaallinik oqartussaasuni suleqateqarneq sakkortuumik inerisarneqarsinnaavoq imaluunniit kalaallit oqartussaasut tigusisinnaallutik. Taamaattumik inuusuttut ornittagaat, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaasa 1990-ikkunni pilersitaat, Namminersorlutik Oqartussanut tunniussuunneqarput.

Suli pisariaqartitsisoqarpoq

Ilaatigut qanimut suleqatigiinneq inerititaqarfiulluartarpoq, soorlu assersuutigalugu meeqqanut najorteqartitsisarnermik aaqqissuussineq Najorti, Kalaallit Nunaanni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik suleqatigalugu aallartissimasaq, maanna Kalaallit Nunaat tamakkerlugu siammarterneqarmat, Puk Draiby unneriorpoq, naggasiillunilu:

Ukiunik 95-inngortorsiornermut atatillugu kingumut qivialaarpugut, aamma nalinginnaasumik maannakkut siunissamullu tunngasut nukinnik atuiffigisaraluarlugit. Immaqa kissaatigineqarsinnaagaluarpoq, ukiut unnorujungajaat sulereerluta pisariaaruttugut. Kisianni ajoraluartumik taamaanngilaq. Tassami sakialluup aqunneqarsinnaaleraluartoq, taava kalaallit meerartaat ullumikkut allatigut ikiorserneqarnissaminnik pisariaqartitsipput. Namminneq meeqqatut pitsaasumik sullinneqarnissaminnut. Angerlarsimaffimminni ungaseqisumi ilinniakkaminnik nuannarisaqarnissaminnut. Nunarsuarmioqataanissaminnullu.”

Inersimasumik toqqissisimaffiusinnaasumik naapitsineq Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaanni sulinernut tamatigut iluaqutissartaqartarpoq.