15.11.18

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat Kunngissakkut Isumaginninnikkut Nersornaasiuttagaannik 2018-imi nersornaasigaavoq

Arfininngormat Aalborgimi Musikkens Hus persuarsiorfiusumik unnussiuaqatigiiffiuvoq; DR toqqaannartumik aallakaatitsivoq, inersuarmiippullu inuit assuartut 500-t. Tamatumunnga pissutaavoq Kunngisakkut Isumaginninnikkut Nersornaasiuttagaata tunniunneqarnera, taanna 2004-miilli eqqumiitsuliornermi, kulturikkut isumaginninnikkullu suliniutinut immikkut maluginiagassanut nersornaasiunneqartarpoq. Kunngissakkut ukioq manna Isumaginninnikkut Nersornaasiuttagaat Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaannut tunniunneqarpoq.

”Tuppallernaqaaq. Suliagut kunngissakkut akuersaarlugillu nersornaammik kusanaqisumik ataqqiniarmatigit, tanngassimaarlungalu tulluusimaaqaanga”, allattaaneq Puk Draiby oqarpoq.

Nersornaammik tigusisussatut Puk Draiby-p saniatigut scenemi sassaqataavoq Heidi Lindholm, siulersuisuni ilaasortaasoq. Qallunaatut kalaallisullu qujassummik oqalugiartoqarpoq. ”Uagut ulluinnarisatsinni kulturit oqaatsillu marluk tamaasa atorlugit sulisarpugut”, Puk Draiby oqarpoq, tikkuarlugulu inuppassuit nersornaasigaanermut ilaasut:

”Nersornaammut matumunnga inuppassuit tunuliaqutaapput. Uani annermik eqqarsaatigaakka suleqatigut kalaallit meerartaannik ilaqutariinnillu isumannaallisaaqataasut, inuppassuillu inuuneranni pingaaruteqartumik inissisimasut. Aamma eqqarsaatigivakka namminneq kajumissutsimikkut sulisut, suliatsinnik tapersersuisut – minnerunngitsumillu aningaasaateqarfiit inuinnaallu kalaallit meerartaannut ilaqutariinnullu Danmarkimiittunut Kalaallit Nunaanniittunullu suliniutinik tapersersuisut. Amerlaqaluta nersornaasigaaneq nuannaarutigalugulu qujassutigaarput, Puk Draiby oqarpoq.

 

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat qasusuilluni ingerlaavartumillu sulivoq

Kunngisakkut ilaatigut oqarnerattut nersornaasigaanitsinnut pissutaavoq, ”Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu kalaallit meerartaasa atugarisaat qasusuilluta ingerlaavartumillu sulissutigiuaratsigit”.Aammattaaq scenemiit oqaatigineqarpoq:

”Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat kattuffíuvoq ukiut ingerlanerini ineriartortuarnikoq. Inuiaqatigiinni kalaallini unamminartut maannakkorpiaq aqqusaarneqartut naapertuuttullu isiginiartuarpai – tamatigut ajornartorsiutinut suliarisaminut naleqqiullugu ataqqinnilluni, alapernaassusseqarluni paasinnillunilu. Meeqqat inuusuttullu periarfissaat isiginiartuarpai, inuttullu ilivitsutut ineriartornissaannut tapersersortarlugit”.

Tunngavilersuut tamaat uani atuaruk.

Kunngissakkut Isumaginninnikkut aamma Kulturikkut Nersornaasiuttagaat Bikubenfonden-imiit kunngisakkut katinneranni tunissutaapput. Isumaginninnikkut Nersornaasiummut ilaapput qiperugaq, kalejdoskopi eqqumiitsuliortumit Olafur Eliassonimit pilersinneqartoq aamma aningaasat 500.000 kr.

Qujaniarluni oqalugiaat atuaruk uani