23.06.19

Meeqqat pissakilliortinne-qassannillat

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-meersut meeqqallu sinnerlugit suliniaqatigiiffinnit allaneersut innuttaasunik oqallitsitsinermi Bornholmimi ingerlanneqaqqammertumi peqataanerminni meeqqat pissakilliortitat pillugit oqallipput. Tamanna aaqqissuussinermik ingerlatsinikkut pivoq, tamatumanilu suliniaqatigiiffinnersuut tamarmik immikkut oqaatigaat ilaatigut ikiorsiissutinik amerlanerpaaffissalikkanik pisartagaqartitsisoqartarnera ikinnerpaamillu nalunaaquttap-akunnerini 225-ni aatsaat sulisimagaanni ikiorsiissutinik pisartagaqartoqarsinnaaneranut malittarisassaqarnera meeqqat pissakilliortitat amerliartornerannut tunngaviusut.

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-meersut ’Meeqqat pissakilliortinneqassanngillat’-mik qulequtserlugu oqallinnermi peqataapput. Danmarkimi meeqqat pissakilliortitat ikilisinneqarnissaat suliniaqatigiiffiit allat 19-it peqatigalugit suliniutigaarput. ”Suliniuteqarnissarpullu pisariaqartinneqartorujussuuvoq”, allattaaneq Puk Draiby oqarpoq.

”Ikiorsiissutinik amerlanerpaaffissalikkanik pisartagaqartitsisoqartarnissaanik ikinnerpaamillu nalunaaquttap-akunnerini 225-ni aatsaat sulisimagaanni ikiorsiissutinik pisartagaqartoqarsinnaaneranut malittarisassamik atuuttoqarnissaanik politikkikkut aalajangiinerit taama kinguneqartitsisuusut qularnanngilaq, taamalu kinguneqartitsinerat isumakulunnarpoq”, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-mi allattaaneq Puk Draiby aarlerisaaraluni taama oqarpoq. ”Ilaqutariit naapittakkavut qularnanngitsumik aningaasaqarniarnermikkut ilungersorput. Tassa imaappoq, meeqqat sammisassaqartitsinerni peqataasartut ikiliartornerannik meeqqallu taakku atuaqataasa pigisaasa asingannik pissakilliortut amerliartornerannik malitseqarpoq. Allanilli aamma, tassa meeqqat matoqqanerulernerannik kiserliornerulernerannillu, kinguneqartitsipput”.

Puk Draiby nassuiaavoq:

”Kalaallit ilaqutariippassuit Danmarkimi najugallit akikinnerusumik inigisaqarsinnaajumallutik nunaannarmut nuuttartut amerlapput. Tamatumani ilaqutariit pineqartut nunaannarmut nuunnginnerminni sunut tamanut avinngarusimasumut nuuttussanngornertik angallassissutinullu aningaasartuuteqartariaqartartussaanertik eqqarsaatiginngitsooqqaartarsimavaat. Tamanna meeqqanut soorunami sunniuteqartorujussuusarpoq – meeqqat ikinngutitik qimattarpaat, atuarfimmi allami atuartunngortarput il.il. Aammali ilaqutariit meeqqallu Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-mit susassaqartitsinermut neqeroorutaasartunut ornigutissaartarput. Tamatumani angallassissutinut aningaasartuuteqartariaqartarnerat akimmiffeqartitsisuusarpoq, tamannalu peqataanissaminnut inorsalersartarnerannut pissutaasarpoq. Tassa imaappoq, suliniaqatigiiffimmit pisariaqartilluinnakkaminnik inuusaasikkut tapersersorneqarnissaraluartik qatangiinnartarpoq. Tamanna ilaqutariinnut – minnerunngitsumillu meeqqanut – ataasiakkaanut annertuumik sunniuteqarpoq. Tamatuma allanngortinnissaa anguniarlugu suliniummik aallartitsinissatsinnut tunngavissaqarpugut”, Puk Draiby naggasiivoq.

Meeqqat pissakilliortitat amerliartuinnavipput – qarsuusarlu takussutissamiittoq uingavoq

 

’Meeqqat pissakilliortinneqassanngillat’-mik qulequtserlugu oqallinnermut tunngatillugu suliniuteqarnermi akisussaaffik suliniaqatigiiffimmut meeqqat pissakilliortitat ikilisinneqarnissaannut anguniagaqaqatigiittuarnissamik ukiup tulliani ukkassilluinnartussamut ingerlateqqinneqarpoq. Suliniuteqarnermi akisussaaffik Arbejderbevægelsens Erhvervsrådimit Børnesagens Fællesrådimut ingerlateqqinneqarpoq.

’Meeqqat pissakilliortinneqassanngillat’-mik qulequtserlugu oqallinnermut tunngatillugu suliniuteqarneq pillugu paasissutissat amerlanerusut uani atuakkit.