13.12.18

Kalaallit Nunaanneersuuneq ajunngilaq

Paula Aalborgimi meeqqat kalaallit angerlarsimaffiup avataanut inissitat pillugit suliummi Sisimi atorfeqarpoq. Kunngissakkut Isumaginninnikkut Nersornaasiuttagaata 2018-imi tunniunneqarneranut atatillugu Paula qinnuigineqarpoq Kunngissap nulia oqaloqatigeqqullugu Danmarkimi kalaaliuneq Danmarkimilu peroriartornerneq pillugit.

Paula piffissami kingulliunerusumi ulapeqaaq. Tassami Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat Kunngissakkut nersornaasiuttagaannik 2018-imi nersornaaserneqartussanngortoq paasineqarmalli Paula oqaloqatigiumaneqaqaaq.

Tusagassiortunik oqaloqateqartarnermi apersorneqartarnermilu saniatigut Paula DR-p nersornaasiinermut atatillugu aallakaatitassiaanut peqataavoq. Tassani Paulap peqatigiiffimmi inuusuttut allat peqatigalugit, Kunngissap nulia naapittussaavaa, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaanni meeraaneq, tapersersuillunilu attaveqaataasartutut peqatigiiffiup neqoorutaanut peqataaneq qanoq innersoq oqaluttuarissallugit. Tassami Paulap 12-inik ukioqarluni peqatigiiffimmut ilanngukkiartuaalerrnermini aqqusaaqqaarpaa suliniut taamanikkut taaneqartartoq ’Danmarkimi inuuneq pitsaasoq’.

Ajunngilanga

”Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaannut peqataalernera uannut tunissutaavoq angisooq. Tassani inuttut ineriartorluarnissannut periarfissinneqarpunga. Imminut upperilerpunga. Tamanna misigineruvoq uannut pingaarutilik. Maanna peqatigiiffimmi atorfilittut meeqqanut atugarisimasattut atugaqartunut tunniussaqarsinnaanera misigisaavoq angisooq”, Paula oqarpoq.

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat immikkut ittumik Paulamut pingaaruteqarpoq. Siulermik peqatigiiffiup meerartaatut, tulliullugu nammineq kajumissutsimik sulisutut maannalu atorfilittut. “Uannut utertitsilaarnissaq pingaaruteqarpoq”.

Kunngissap nulianik naapeqateqarnini pillugu Paula oqarpoq: ”Nuanneqaaq. Aallaqqaammut annilaangalaaraluarpunga, qaangiupporli, eqqissisimaqimmat inissaqartitsilluarlunilu, tamattalu eqqissisilluta”. Allaasutut misigisarneq eqqartorneqalermat kunngissap nulia immikkut paasinnippoq. ”Isumaqarpunga kunngissap nuliata takorloorsinnaagaa, nunami najugarisami takornartatut allaanerusutullu misigisarneq qanoq innersoq”, Paula oqarpoq.

Kunngissap nuliata tupaallaatigalugillu annilaarutigai pigiliutiinnarlugu isummereertarnerit Danmarkimi kalaallit inuusuttutut naammattoortagaat.

Pigiliutiinnakkamik isummereertarnerit tupaallaatigineqarput

“Ersarippoq tupaallaatigineqartoq oqaluttuarigatsigu kalaaliulluni nalaanneqartartut ilagimmassuk imerajuttutut isigineqarneq. Pigiliutiinnakkamillu isummereertarnerit piviusunngorsinnaapput”, Paula oqarpoq, nassuiaallunilu: “Ukiorpassuarni pigiliutiinnakkamik isummereertarnerit tusaajuaraanni, kalaallit meerartaannut ajornakusoorsinnaavoq upperissallugu imerajuttuunermik allaanerusumik inuuneqarsinnaaneq”.

Paulap kunngissap nulianik naapeqateqarnerminit pissarsiarisaasa ilagaat, kinassutsip tanngassimaarutiginissaanik kaammattorneqarneq: “Kalaallit Nunaanneersuuneq pitsaasuuvoq”, Kunngissap nulia oqarpoq. Oqaatsillu taakkorpiaat meeqqanut inuusuttunullu Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaanni naapittakkannut uangattaaq ingerlateqqinniartarpakka: ”Immitsinnut tanngassimaarutigisariaqarpugut, eqqaamallugulu meeqqatut kalaallisut pigiliutiinnarlugit isummereertarnerit uppernarsineqartiinnaqinagit inuuneqalersoqarsinnaammat – tamanna kalaallit meerartaannut Danmarkimiittunut tamanut nalunaarutaavoq pingaarutilik”.