12.12.19

Kalaallit meerartaat inuusuttuarartaallu pitsaanerusumik sullinneqartalertussanngortut

Politikerit isumaqatigiissuteqartut: 80 millionit koruunit Kalaallit Nunaanni meeqqanik inuusuttuaqqanillu sullissinermut ukiuni sisamani tulliuttuni aningaasaliissutigineqarnissaat Folketingimit akuersissutigineqarpoq. Tamatumunnga atatillugu suliassaqarfiit pingaarnertut ukkatarineqartariaqartut Kalaallit Meerartaata erseqqissarpai.

80 millionit koruunit Kalaallit Nunaanni meeqqanik inuusuttuaqqanillu sullisseriaatsimik pitsanngorsaanermut iluaqutaassapput. Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaannilu naalakkersuisut suleqatigiissitanik – Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttuaqqallu atugarliortut atugaasa pitsanngorsarnissaannut tunngasutigut innersuussisartussanik aaqqissuutissanillu siunnersuuteqartartussanik – pilersitsipput.

 

”Politikerit isumaqatigiissuteqarnerat tamatumalu kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttuaqqallu pitsaanerujussuarmik sullinneqartalertussanngornerat nuannaarutigisorujussuuavugut, allattaaneq Puk Draiby, suleqatigiissitap Kalaallit Meerartaata suliniuteqarluarnissamut iluaqutaasinnaasunik siunnersuuteqaqqusineranik nuannaarutiginnittoq, oqarpoq. Puk Draiby nassuiaavoq:

”Suliassaqarfinnut pingaarnertut ukkatarineqartariaqartunut suleriutsinillu iluaqutaalluarsimanngitsunik pitsanngorsaanissamut siunnersuuteqaqquneqarpugut. Suleqatigiissitat Kalaallit Nunaata meerartaanik sullissinermik misilittagaqartuusugut misilittakkavut pillugit tusarniaanerat nuannaarutigaarput”.

Meeqqamik qitiutitsineq

Meeqqamik qitiutitsinerusoqarnissaa pisariaqartoq Kalaallit Meerartaata erseqqissaatigisaasa ilagaat. Meerarmi qulaatiinnarlugu peqataatinnagulu aalajangiinerit amerlavallaarput. Meeqqat inuusuttuaqqalluunniit isumaginninnikkut sullinneqarnerminni kissaataat tusaaneqanngippallaarput, isumaginninnermilu periutsip aaqqissuussaanerata meeqqap qajassuunneqarnissaanut illersorneqarnissaanullu akornutaavallaarujussuarneranut assersuutigineqarsinnaasunik peqarpoq. ”Taamaattumik meeqqamik qitiutitsinerusoqarnissaa pisariaqarpoq, inatsisartulli meeqqat tapersersorneqarnissaannut inatsisaanni malittarisassat naapertorneqarnissaat kisiat pineqarani sullissinermi aamma naapertorneqarnissaat aamma pineqarpoq”, Puk Draiby oqarpoq.

Najukkani pissutsit aalajangiisuusassapput

Oqartussaasut aaqqissuussaanerat pissutsillu piviusut ataqatigiinnginnerisa kingunerisaannik iliuusissaaleqisoqalertarnera naammagittartoqartariaqartarneralu pingaarnertut aamma eqqaasariaqarput. Puk Draiby nassuiaavoq: ”Aaqqiissutissatut isumaliuutersuutigisavut sumiiffinni ataasiakkaani sunniuteqarluarnissaat pingaaruteqarpoq. Illoqarfimmiit illoqarfimmut nunaqarfimmiillu nunaqarfimmut pissutsit assigiinngitsorujussuusarput, tamannalu sumiiffinni assigiinngitsuni atuuppoq. Tassa imaappoq, aaqqiissutissat najukkani ataasiakkaani pissutsinut naleqqussarneqartariaqarput, taakkunanilu innuttaasut meeqqanut inuusuttuaqqanullu ikiuunnermik suliallit peqataatinneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Ilaatigut illoqarfimmi pineqartumi suliniutit pilersitat ikiuussinnaasullu ataqatigiissinnissaat arajutsinaveersaassavagut”.

“Illoqarfimmi pineqartumi suliniutit pilersitat ikiuussinnaasullu ataqatigiissinneqassapput” Puk Draiby oqarpoq.

Innuttaasut piginnaasaat qaffassarneqassapput peqataatinneqassarlutillu

”Kalaallit Nunaanni innuttaasut iliuuseqarnissaminnut periarfissaat pitsanngorsartariaqarput. Suleqatigiissitallu tamanna oqaloqatigiissutigaarput”, Puk Draiby oqarpoq nangillunilu: ”Innuttaasuni maanna peqataatinneqanngitsunik ikiuussinnaasorpassuaqartoq qularinngilara. Kommunit, peqatigiiffiit isumaginninnermik aallussallit innuttaasullu akornanni suleqatigeeriaatsinik nutaanik pilersitsisoqartariaqarpoq”.

Suleqatigiissitanik oqaloqateqarnerminni pingaarnertut suliassanik qulaajaaqatigiissimapput, suleqatigiissitalli aalajangersimasunk suliniuteqarnermikkut pitsaasumik inerneqartumik allannguisinnaasut, Puk Draibyp qularutiginngilaa.

”Suleqatigiissitat sulinerisa malinnaaviginissaannut Kalaallit Nunaannilu suliniutinik ingerlatsinikkut misilittakkavut aallaavigalugit ikiuunnerunissatsinnut qilanaarpunga, ingammik najortimik taallugu meeqqanut illersuisussaqartitsinermut aaqqissuussarput atorlugu, taannarpiarmi iluatsitsilluarfiusumik najukkani innuttaasut piginnaasaannik qanoq qaffassaasoqarsinnaaneranik aamma meeqqap isumaginninnermi sulianik imminut tunngasunik ingerlatsinerni peqataatinneratigut qitiutinneqartarneranut assersuutigineqarsinnaasut ilagimmassuk”.

Paasissutissat piviusut: Suleqatigiissitat, Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttuaqqallu atugarissaarnerulernissaannut qulakkeerisussanik assigiinngitsorpaalunnik innersuussuteqartartussat, isumaginninnermut nunamullu namminermut ministereqarfimmeersunik, inatsiseqarnermut ministereqarfimmeersunik Kalaallit Nunaannilu isumaginninnermut naalakkersuisoqarfimmeersunik ilaasortaatitaqarput.

Suleqatigiissitat 2020-mi aasakkut innersuussuteqassangatinneqarput.