20.11.20

Ikioqqussagaanni sapiissuseqartariaqarpoq

Suunuku pissutigalugit inuit ilaat aporfissaqaraluaqalutik iluatsitsisinnaasartut? Atugarliorneq qanoq iliorluni piginnaanertussusinngortinneqarsinnaava? Inummik allamik naapitsineq imminermini tamanik allanngortitsisuusinnaava? Tamakku tassaapput Anne Aviaajalu Århusimi ”Atugarliortunik oqaloqateqartarneq” pillugu aaqqissuussinermut, atugarliornermik sammisaqarfiusumut peqataammata, qulequtarineqartut ilaat.

Misigissutsimikkut ataatsikkut ernumalaarlutillu qularuteqaratik Anne Aviaajalu Århusimi dok1-imi inersuaaqqami scenemut qaqipput. Tamanna sioqqullugu inuit 25-t sapaammi ullup-qeqqata siorna Anne-p Aviaajallu oqaluttuaannik tusarnaariat akunneq ataaseq peqatigivaat. ”Isertornissaat ilikkarnikuusat oqaluttuarinissaat ajornakusoorsinnaavoq”, Aviaaja oqarpoq, ”kisianni oqaluttuarput allat kaammattuutigisinnaappassuk, oqaluttuartariaqarpugut”.

Ataatsimooqatigiinnermik annaasaqarneq

Oqaluttuaq aallartippoq 2008-mi, taamani Anne Aviaajalu Danmarkimut anaanartillu nuupput. Oqaluttuami pineqarpoq ataatsimooqatiginnermik annaasaqarneq, Nuummi ilaqutaqarluni meeraqatinillu pinnguaqateqarsinnaalluni inuunermiit Århusimi kiserliornerulluni inuunermut nuunnermi. Danmarkimi ulluinnarisaq anaanap imigassamik atornerluisuuneranik sunnerneqariartuinnarpoq. Imigassap malitsigai persuttaanerit,  2012-imilu Anne Aviaajalu angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarput. Ullumikkut Anne 25-nik ukioqarpoq, peqqissaasutullu ilinniartunngornikuulluni. Aviaaja 22-nik ukioqarpoq Århusillu universitetiani molekulærbiologiimik ilinniagaqarluni. Ullumikkut takorluukkatik piviusunngortinniarsarivaat tassungali killinnisaannut pisariaqarsimapput inuuneranni inuit pingaarutillit tapersersuinerat, ikiorneqarnissamut pisinnaasaqarlunilu piumassuseqarnissaq aamma anaanaq panimminut oqarsinnaasoq, panini nammineq inuunerminit pitsaanerusumik inuuneqartariaqartut.

Illuanut saaffiit arlallit

”Isumaqarpunga ikiorneqanngikkaanni inuuneq illuanut saatinneqarlunilu allamik sammiveqarlersinnaanngitsoq”, Anne oqarpoq. ”Piviusut naapertorlugit immaqa tamannarpiaq pingaarnerpaasimavoq, tassa aqqutaani paasileratsigu ikiortariaqarluta, kisimiillutalu iluatsitsinaviarata. Iluanaarutigaarput, inuunitsinni pisariaqarluinnarfiatigut pingaaruteqarluinnartumillu inunnik uagutsinnik ikiorsiiumasunik naapitsigatta”.

Anne Aviaajalu Danmarkimut nuussimatsiaannarlutik Kalaallit Meerartaasa suliniutaannut ”Dammarkimi Inuunermut pitsaasumut” peqataalerput. Tamannalu inuunerannik allanngortitsisuuvoq.

Torben (saamimmiit aappaat), Kalaallit Meerartaanni meeqqanut ilaqutariinnullu siunnersorti, Anne-mik Aviaajamillu apersuivoq. Pilu (saamimmiit pingajuat), niviarsissat oqaluttuaannik tusarnaariartoq. Pilu Anne aamma Aviaaja peqatigalugit Siammartumut ilaanikuuvoq, tassani kalaallit inuusuttut namminneq kajumissutsimikkut sulisussatut ilinniartitaasarput. Siammartumi aammattaaq inuusuttut inuunerminni allatigut atorsinnaasaminnik pisinnaasaqalerlutillu ilisimasaqalersarput.

”Taamani kisimiittaqaagut, attaveqateqaratalu ilaqutaqarpianngilagut, inersimasunillu aalaakkaasunik eqqatsinniittoqarani. Kalaallit Nunaanniitilluta sungiusimavarput eqqatsinni pisartut toqqortorlugillu isertuunnissaat, taamaammat Kalaallit Meerartaasa sulinitaannut ’Danmarkimi Inuuneq Pitsaasoq’ peqataaffigileratsigu, tassanilu meeqqat ilaqutariillu allat naapillugit, minnerunngitsumillu inersimasunut tassani sulisunut attaveqarlualeratta, uagutsinni allanngoriartoqarpoq”, Anne oqaluttuarpoq. ”Tassanngaannaq takuneqarsinnaalerlutalu tusaaniarneqarsinnaalerpugut, toqqissisimanangaarmallu misigisartakkagut oqaasertalersinnaalerpagut, misigissutsigullu siornatigut oqaasissaqartinngisagut oqaluttuarisinnaalerlugit”. Anne Aviaajalu inersimasunut taamani attavigilikkaminnut ulloq manna tikillugu suli attaveqarput, taakkulu ullumi siunnersortitupajaaq inissisimapput, tassaallutik inersimasut aalakkaasut, niviarsissat attaveqataannut pingaaruteqarlutik ilaasut.

Kalaallit Meerartaat kisimik allamut saatitsisuunngillat. Angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarnermik kinguninngua angajoqqaarsiartaarput, ilaqutariit ulloq mannamut ilaquttamissut isigiligaat, taamanimiillu maannamut toqqissinartumik toqqammaveqarfigisaat.

Sumiginnagaanerput isertuupparput

”Assut iluatsitsivugut, marluujuaratta aamma inutsialannit ikiorserneqaratta. Aamma ikiorneqarnissamut sapiissuseqartariaqarpoq”. Aviaaja nassuiaavoq: ”Meeraalluni ikiorneqarnissamik neqeroorfigitinneq imaannaanngitsuuvoq. Meerarpassuit uagutsitut sumiginnagaanermik misigisaqarsimasut, nammineernissartik sungiusimavaat, sumiginnagaanertillu isertuuttarlugu. Kisianni qanoq pinerluta uagutsinnut ersarippoq, inunnit allanit ikiorneqarniarnerput ilassilluartariaqarlutigu. Tamanna pikkoriffiginikuuarput”, Aviaaja erseqqissaavoqt.

Anne aamma Aviaaja imminnut tapersersortuarnikuupput. 2019-imi tamarmik Aarhusimi VUC-imi ilinniartooreerlutik ilinniarnertuunngorput.

Pitsaanerusumik inuuneqarnissamik takorluuineq

Naak Aviaajap Annellu anaanaata pitsaasumik panini peroriartortissinnaasimanngikkaluarai, naallu Anne-p anaanani attavigiunnaavissimagaluaraa, niviarsissat naliliipput anaanartik aporfissaqaraluaqalutik iluatsitsinerminnut pingaaruteqartoq.

”Oqartuaannarnikuuvoq imminerminit pitsaanerusumik inuuneqartariaqartugut. Tamanna pingaartittuarnikuuaa, Aviaaja oqaluttuarpoq. ”Pitsaanerusoqarnneranik takorluuisinnaalerneq tassuunakkut uagutsinni pilersinneqarpoq. Ersarissumillu kinguneraa anguniagaqarsinnaalernerput. Ilisimajuarnikuuarput inuunermik anaanatta tunniussinnaasaanit pitsaanerusumik pilersitsisariaqarluta, tamannalu piviusunngortinniarsimavarput”.

Anne Aviaajalu aperineramik suna takorloorneraat, namminneq ’immaqa pissanganarpallaanngitsutut taasartik’ ingerlaannaq akissutigivaat, tassalu ”inuuneq nalinginnaalluinnartoq. Ilaqutariinni eqqissisimaffiusuni, aalaakkaasumik inuuneqartuni asanninneqarfiusunilu inuunissaq, niviarsissat tamarmik kissaatiginerpaasaraat. ”Tamanna immaqa inuit ilaannut soqutaarpianngikkaluarpoq”, Anne oqarpoq, ”kisianni tamatuma akerlerpiaa uagut nalunnginnatsigu tassaavoq kissaatiginerpaasarput”.

’Center for Social Nytænkning’ aamma Aarhus Kommune “Sårbare Samtaler” (Atugarliortunik oqaloqateqarneq) ataatsimoortunik pilersitsisuupput. Taanna tassaavoq ukiumoortumik aaqqissuussineq, sapaatip-akunnerata naanerani aalajangersimasumik qulequtsiilluni sammisaqarfiusartoq, Danmarkimi inuit namminneq misigisimasaannik suliamullu tunngasunik oqalugiartoqartarluni. Tamanna annertunerusumik allaaserineqarpoq” uani