19.02.20

efterskolernerminnik naammassinnittartut amerlipput

Allu - tassa kalaallit meerartaasa Danmarkimi efterskolertut attaveqaqatigiissutaat - pillugu naliliisitsinitsinnut atatillugu nalunaarusiaq 2019-imi decembarip qaammataani tiguarput. Ersarissumik inerneqarpoq: Tassa Allumi peqataallutik efterskolertut Allumi peqataanatik efterskolertunut sanilliullutik efterskolernerminnik naammassinnittartut amerlanerungaatsiarput.

Bjarke Flyvholm Kalaallit Meerartaanni suliniummik aqutsisuuvoq. Taanna ima oqarpoq: “Efterskolernerminnik naammassinnittartut amerlinerat nuannaarutigaarput, ingammillu amerlinerannut pissutaasut pillugit paasisavut nuannaarutigeqaavut: Allu kalaallit meerartaat Danmarkimi efterskolertut atuarnerminni ingerlalluarnerulernissaannut qulakkeerisuusarpoq”.

Allup 2015-imi neqeroorutinngunnginnerani kalaallit meerartaat Danmarkimi efterskolertartut 80 procentiisa missaat efterskolernerminnik naammassinnittarput. Allumi peqataanikkut 2018/2019-imi efterskolertut 92,2 procentii efterskolernerminnik naammassinnipput. ”Kisitsisit saqqummiussat nuannaarutigeqaavut”, suliniummik Allumik aqutsisoq, Bjarke Flyvholm, oqarpoq, taassumalu ilanngullugu oqaatigaa, kalaallit efterskolertut danskinut efterskolertunut sanilliullutik efterskolernerminnik taamaatitsiinnartartut amerlanerusarnerat nassuiaatissaqarluartoq. Bjarke Flyvholm ima oqaluttuarpoq:

”Inuusuttuaraq nunamut allamut angerlarsimaffimminit 3000 kilometerit sinnerlugit ungasitsigisumut efterskoleriartorluni aallaraangat tamanna inuttaanut qularnanngitsumik unammillernartorujussuusartoq kialluunniit ilisimavaa. Inuusuttuaqqat nunagisaminnit nunamut ungasissumut atuariartornertik pissutigalugu tapersersorneqarnissamik soorunami pisariaqartitsisartut toqqissisimanissaat ataqatigiinnissaallu anguniarlugit Allu pilersipparput. Oqarsinnaavugut Allumi siunertarineqartut marluusut. Ataatsimut isigalugu kalaallit meerartaat Danmarkimi efterskolertut efterskolernerminnik taamaatitsiinnartartut ikilinissaat anguniarparput, tamannali kalaallit inuusuttuarartai atugarissaartinnerisigut taamaallaat angusinnaavarput, naliliisitsinittalu takutippaa, Allu inuusuttuaqqat pineqartut atuarnerminni ingerlalluarnerulertarnerannut iluaqutaasartoq”.

Allu nunagisaminnit nunamut ungasissumukarsimasut angerlarserpiartannginnerannut iluaqutaasoq

Kalaallit meerartaat Danmarkimi efterskolertuni amerlasuut angerlarsertarnitik minnerusumik annerusumilluunniit qaangerniartartussaavaat. Inuusuttuaqqat naliliisitsinitsinni apersorneqartut 85 procentiisa oqaluttuaraat, Allu angerlarsernaveersaartarnerminnut angerlarserpiartannginnerminnullu taamatuttaaq efterskolernerminnik taamaatitsiinnaratik Danmarkimiiginnarnerminnut iluaqutaasorujussuullunilu pingaaruteqaqisoq.

“Allumeereersimatilluni nukissaneqqittutut misigisimanartarpoq.”, inuusuttuaqqat ilaat taama oqarpoq.

Inuusuttuaraq alla Allummeereeraangami ammanerulertutut misigisimasarnerarpoq. Oqaatsillu ilitsoqqussani atorlugit kinaassutsini toqqissilluni atornissaanut periarfissaqartitaasarnini efterskolerfimminut uteraangami ammanerunissaminut kammalaatitaartornissaminullu pingaaruteqartorujussuunerarpaa.

Inuusuttuararpaaluit Allumi peqataasarnertik toqqissilliallaatigisorujussuusarnerarpaat: “Allumi peqataagaangama toqqissisarpunga (…) – ataqqineqartutullu misigisarlunga.”

Inuusuttuaqqat 90 procentiisa missaat oqaatigaat, Allu inuusuttuaqqanut kalaaleqatiminnut atassuteqarnerulernerminnut kammalaateqarnerulernerminnullu iluaqutigigitsik, 92,5 procentiisalu Allu inuusuttuaqqanut kalaaleqatiminnut atassuteqarnerulernerminnut iluaqutaaqataasimasutut nalilerlugu.

Kalaallit inuusuttuaqqat Danmarkimi efterskolernerminni avatangiisiminnut sungiusimanngisaminnut naleqqussaannaratik – aammali tamaviaartuartariaqartarnerartut – naliliisitsinitsinni malunnartumik erserpoq. Inuusuttuaqqat taakkua efterskolerfigisaminni kalaalertatuaasortaqarput, ilaalu pigiliutiinnakkaminnik isumalinnik siumugaqartarlutik. Kulturikkut assigiinngissuseqarneq oqaatsitigullu unammillernartunik nalaataqarneq efterskolemi namminiussuseqarnissamut ikinngutitaartornissamullu akimmisitsisooqataasarput.

Kalaallit Danmarkimi efterskolertut atugaat atuaqataasa danskit atugaannit allaanerusarput. Bjarke Flyvholm ima oqaluttuarpoq: ”Danskit inuusuttuaqqat efterskolertut ilaquttatik kammalaatitillu ilagiartorlugit weekendini angerlaraangata kalaallit inuusuttuaqqat efterskolemiiginnanngikkunik ilaqutariinnut atassuteqarfigisartakkaminnut weekenderiartariaqartarput. Tassa imaappoq, misigisarpassuatik nalaatarpassuatillu nutaat eqqissillutik kisussinnaasanngilaat”. Inuusuttuaqqallu eqqissillutik kisussisarnissaminnut periarfissaqartitaasarnissartik pisariaqartittorujussuusaritsik naliliisitsinitsinni ersarissumik oqaatigaat:

“Kiserliortarpunga, Allumili peqataagaangama neriuuteqaleqqittarpunga – tamannalu “sapinngilanga”-mik eqqarsalersarninnik efterskolerninnillu naammassinninnissannut qilanaalersarninnik kinguneqartarpoq.”

Kalaallilli inuusuttaqqat Danmarkiinnerminni aamma artorsartartut naliliisitsinitsinni erserpoq. Tassa imaappoq, Allu pisariaqartoq naliliisitsinitsinni ersarissumik paatsuugassaanngitsumillu oqariartuutigineqarpoq”, Bjarke Flyvholm naggasiivoq.

Kisitsisitigut paasissutissat

Kalaallit inuusuttuaqqat Danmarkimut efterskoleriartartut ukiut tamaasa 300-t missaanniittarput.

Allup 2015-imi neqeroorutinngunnginnerani kalaallit inuusuttuaqqat Danmarkimi efterskolertartut 80 procentiisa missaat efterskolernerminnik naammassinnittarput. Allumi peqataanikkut 2018/2019-imi efterskolertut 92,2 procentii efterskolernerminnik naammassinnipput.

Allu suliniutitut 2015-imi pilersinneqarmat efterskolertut Allumi peqataanissaminnut nalunaarsimasut 20-upput. 2019/2020-mi efterskolertut Allumi peqataanissaminnut nalunaarsimasut 100-pput. Tassa imaappoq, kalaallit meerartaat Danmarkimi efterskolertut pingajorarterutaat neqeroorummi Allumi peqataapput, peqataanerminnilu kulturit angerlarsertarnerlu pillugit eqqartueqatigiisitsilluni sammisassaqartitsinertalinnik, aammali inuusuttuaqqat siunissamut pilersaaruteqarnissaannut aqqutissiuisunik oqaloqateqarnertalinnik sammisassaqartitsinertalinnillu ukiup atuarfigisaasa ingerlaneranni tallimariarlutik weekenderiarnissaminnut neqeroorfigineqartarput.