21.08.19

Aasaanerani tammaarsi-maartitsisoqareermat: ”Naggataajunngilaq”

Nunaqarfimmi Kullorsuarmi Kitaaniittumi aasaanerani tammaarsimaartitsineq naammassineqaqqammerpoq, sunngiffimmili sammisaqartitsinermut aqutsisup Birgitta Kammann Danielsenip neriuutigaa tamanna Kullorsuarmi sammisassaqartitsinerusoqartalernissaanut aallarniutaassasoq.

Meeqqat inuppassuit takornakkatik inuiiaassutsikkut kulturikkullu assigiinngitsunik tunuliaqutallit ilassilluassanerpaat? Kullorsuarmiullumi aamma tapersiissanerpat?

Kullorsuarmi sunngiffimmi sammisaqartitsinermut aqutsisoq Birgitta Kammann Danielsen aasariartornerani aammalu Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-meersut kajumissutsimik ikiuullutik suleqataasussat peqatigalugit Kullorsuarmiut suleqatiginerisigut Kullorsuarmut sapaatit-akunnerini 13-ini sammisassaqartitsiartunnginnerminni taama eqqarsaatersuuteqarpoq. Kullorsuarmi aasaanerani tammaarsimaartitsisoqareermat kajumissutsimillu ikiuullutik suleqataasut nunaminnut uterlutik aallareermata Birgitta qularunnaarpoq: ”Meeqqat kajumissutsimik ikiuullutik suliartortunik ataatsimooqateqarluarsinnaanerat malinnaavigalugu killitsinnarpoq. Meeqqat kajumissutsimik ikiuullutik suliartortunut sivisuumik oqaloqatiginnilluartartunik ilaqarput, isumaqarsimagaluarpungalu meeqqat taakku tuluttoorpiarsinnaanatillu qallunaatoorpiarsinnaanngitsuusut. Imminut tatiginerulernerat allamiutut oqalullutik oqaloqateqarnissaminnut sapiutinnginnerannik kinguneqarpoq. Aasaaneranilu tammaarsimaartitsineq Kullorsuarmiut soqutiginnilluarlutik peqataanerannik kinguneqarpoq, tamannalu misigalugu nuannertorujussuuvoq”.

Angerlarpunga

Birgitta Kullorsuarmi meeqqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiuliunnut taamatuttaaq meeqqat inuusuttuaqqallu sunngiffimmi ornittagaannukartartunut sammisassaqartitsinissanik neqooruteqarnermut aqutsisuuvoq. Tamatuma saniatigut Kullorsuarmiunit kikkunnilluunniit peqataaffigineqarsinnaasunik kulturikkut sammisassaqartitsinissanik ataqatigiissaarisuusarpoq. Birgitta Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-p Kullorsuarmi aasaanerani tammaarsimaartitsisalernissaanut kaammattuiartorluni Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-mut ukioq ataaseq qaammatillu arfinillit matuma siorna saaffiginnittuuvoq. Tysklandimeersuuvoq, takornariatulli Kalaallit Nunnaannut 2000-mi tikikkami misigisimasimavoq angerlarluni.

”Misigisara eqqumeeqalunilu sakkortoqaaq”, Birgittap Kalaallit Nunaat inuunermi annerpaartaani takorluugariuartarsimavaa, nunatsinnullu tikikkami inuunermini atugai allanngorujussuarsimapput. ”Angerlartutut misigaanga . Kalaallit Nunaata pinngortitaa nunataatalu isikkua alutorisorujussuuakka, tupigusuutigeqalugulumi inui kinguaariit tulleriippassuusut pinngortitaanut peqqarniitsumut naleqqussarsinnaasimammata”.

Nunaqarfimmi Kullorsuarmi Kitaaniittumi aasaanerani tammaarsimaartitsineq naammassineqaqqammerpoq, sunngiffimmili sammisaqartitsinermut aqutsisup Birgitta Kammann Danielsenip neriuutigaa aaqqissuussaq naammassineqaqqammertoq Kullorsuarmi sammisassaqartitsinerusoqartalernissaanut aallarniutaassasoq.

Birgitta Uummannamut 2007-imi nunassippoq, Kullorsuarmulli 2010-mi nuulluni: ”Kalaallisut oqalunneq ilikkarusussimavara, nunaqarfimmilumi qallunaatut tuluttulluunniit oqalussinnaasunik amerlanngitsunik inulimmi najugaqarneq kalaallisut ilikkalertupallannarnerusarpoq. Neriuutigisimavaralu siku avannarpasinnerusumiittoq isumannaannerussasoq, Birgitta nassuiaavoq. Inuttaa qimmeqarpoq qimussertarlunilu. Aalisartumik piniartumillu Lars Danielsenimik atilimmik maanna ueqarpoq.

Tammaarsimaartitsineq uummaarinnerulersitsivoq

Birgittap tammaarsimaartitsinermi misigisamini nuannernerpaasorisaminik toqqaanissani ajornakusoortippaa. ”Ilimagisannit sutigut tamatigut nuanninaarnerujussuuara”, inuttaa oqarpoq. Tammaarsimaartitsinerulli Kullorsuarmiut ataqatigiinnerulernerannut sunniuteqarsimanera misigisaani immikkuullarinnerpaajullunilu sunniuteqarnerpaajusimavoq. Birgitta ima oqaluttuarpoq:

”Kullorsuarmiut 450-iupput, taakkunanilu 333-it peqataapput, peqataasunilu amerlasuut kajumissutsimik ikiuullutik suleqataapput. Taamatuttaaq meeqqat inuusuttuaqqallu ornittagaanni sulisut peqataapput, taakkulu pinnguaatinik sammisassaritinneqarsinnaasunillu meeqqat sullittakkatik peqatigalugit sammisinnaasaminnik isumassarsititaapput. Ataatsimut isigalugu malunnarpoq Kullorsuarmiut ulluinnarni pisarnerminnit soqutiginnilluarlutillu ataqatigiinnerulertut. Inuusuttuaqqat aamma peqataapput, isumaqarpungalu aasaanerani tammaarsimaartitsisoqarnera uummaarinnerulernerannut tunngaviusoq. Peqataasuni amerlasuut ilinniarsimasuunatillu suliffeqanngillat, suliassaaleqisarpullu. Nunaqarfimmilu aalisakkanik tunisassiorfik matuneqaqqammermat inuusuttuaqqat aallarniinermik pilersitsinermillu kaammattorneqarnissaannut sammisassaqartitsisoqartarlernisssaa pisariaqarpoq”, Birgitta oqarpoq, neriupporlu aasaanerani tammaarsimaartitsisoqarnera allanik  sammisassaqartitsisoqartalernissaanut alloriarneq siulliusoq:

”Sammisassaqartitsisoqartarnerata tamaanga killinnginnissaa pingaaruteqarpoq. Kullorsuarmiut sammisaqartitsinerni kajumissutsimik suleqataanermik aallusserusuttut ikorfartorneqassapput, neriuppungalu inuusuttuaqqat ataqatigiinnerannut iluaqutaasussanik ineriartortitseqqinnissatsinnut periarfissaqartinneqassalluta. Aasaanerani tammaarsimaartitsinermi isumassarsiavut suliniutinik Kullorsuarmiunit iluaqutigineqarsinnaasunik amerlanerusunik pilersitsinissatsinnut najoqqutarisinnaajumallugit naliliiffiginerisigut isumaliutigeqqissaartariaqarpavut”, Birgitta oqarpoq, taassumalu kajumissutsimik ikiuullutik suleqataasut e-mailadressii tamaasa pisimavai. ” Isumaqatigiippugut akissuteqarfigisartagassaminnik meeqqanit inuusuttuaqqanillu tuluttut allaffigineqarsinaassasut. Isumaqarpugut tamanna meeqqat inuusuttuaqqallu aasaanerani tammaarsimaartitsinermi sapaatit-akunnerini pingasuni ingerlanneqartumi peqataanerminni tuluttut oqaloqateqartarnerminni ilikkakkatik tunngavigalugit tuluttut piginnaasatigut ineriartortitseqqinnissaannut tunngaviulluarsinnaasoq”, Birgitta naggasiivoq.

Camp Kulloq aningaasaateqarfinnit ukunanit aningaasaliiffigineqarpoq; Nunafonden, Den Grønlandske Fond taamatuttaaq Odd Fellow Ordenens Grønlandsfond.