Malittarisassat

Sulinerput malittarisassat makku malillugit ingerlavoq:

§ 1 – Aqqa najugaqarfialu

Peqatigiiffiup aqqa tassaavoq Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat.
Peqatigiiffik 14. januar 1924-mi pilersinneqarpoq Storkøbenhavnimilu najugaqarfeqarluni.

 

§ 2 – Siunertaq

Peqatigiiffiup siunertaraa kalaallit meerartaannik inuusuttortaannillu sammisaqartitsinikkut, taakku nukissaasa piginnaanerisalu nukittorsarnissaat, meeqqat inuusuttullu sanngiinnerusumik inissisimaffillit taakkulu inooqataanikkut ileqqunik akornutaasunik kipititsinissaannut periarfissaat immikkut qitiutillugit.

Siunertaq imaaliornikkut anguneqassaaq:

  • Kalaallit meerartaasa inuusuttaasalu imminnut naleqartinnerannik, iliuuseqarsinnaassusaannik pitsaasumillu inuuneqarnissaannik nukittorsaaneq Kalaallit Nunaata iluani taamatuttaaq avataani suliniutinik ineriartortitsinikkut piviusunngortitsinikkullu pissaaq.
  • Peqatigiiffiup siunertai anguniarlugit sammisanik allanik piorsaanikkut.

Aningaasaqarnikkut tunngaavissat makku aqqutigalugit pissarsiariniarneqassapput

  • Ilaasortaanermut akiliutit.
  • Innuttaasunit ataasiakkaanit tapiissutit
  • Aningaasanik katersuiniarnerit assigiinngitsut aammalu peqatigiiffiit allat suliniutaat.
  • Pisortat namminerlu inuussutissarsiutillit tapiissutaat.

Peqatigiiffiup aningaasaatai aningaasaateqarfiit inuussutissarsiornermik ingerlataqanngitsut aningaasaataasa inisinneqartarneri pillugit malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut malillugit inissinneqassapput.

 

§ 3 – Peqatigiiffiup ilaasortai

Ilaasortanngorneq

Ilaasortanngorneq allakkerivik aqqutigalugu allannikkut, e-mailikkut imaluunniit peqatigiiffiup nittartagaatigut allattoqarfimmut allannikkut pissaaq. Ilaasortanngorneq ukiumut ilivitsumut akiliinikkut pissaaq.

Pissutsit immikkut ittut pissutaallutik imaluunniit saaffiginnissutip akuerineqannginnissaa siulersuisunut ilaasortat 2/3-iisa piumasarippassuk, ilaasortanngornissaq itigartitsissutigineqarsinnaavoq. Ilaasortanngorniartulli kissaatigippagu itigartitsineq ileqquusumik ukiumut ataatsimiinnermi tullermi naliliiffigineqassaaq. Ilaasortaq ilaasortaanerminit anisimasoq imaluunniit ilaasortaajunnaarsitaasimasoq, aatsaat ilaasortanngoqqissinnaavoq peqatigiiffimmut akiitsuni aaqqiiffigineqarsimappata. Ilaasortat, ilaasortatut pisussaaffinnik nalinginnaasunik naammassinnissimannginnertik pissutigalugu ilaasortaajunnaarsitaasimasut, ukiumoortumik ataatsimiinnermi, ataatsimeeqataasunit 2/3-imik amerlanerussuteqartunit akuerineqarunik, ilaasortanngorteqqinneqarsinnaapput.

Ukiumoortumik ataatsimiinnermi naliliiffigineqarnissamik kissaatini, ilaasortanngornissamik qinnuteqartup ilaasortanngornissamut itigartinneqarnerminik nalunaarfigineqarneraniit, kingusinnerpaamik sapaatip akunneri sisamat kingorna, 

allakkatigut allattoqarfimmut saqqummiutissavaa.

Ukiumoortumik ataatsimiinnermi aalajangiineq allanngortinneqarsinnaanngilaq aammalu eqqartuussivinnut imaluunniit pisortat oqartussaasuinut allanut suliassanngortinneqarsinnaanani.

 

Ilaasortaajunnaarneq

Ilaasortaajunnaarneq allattoqarfimmut allakkatigut nalunaarutigineqassaaq, ukiup naatsorsuiffiup naanissaa kingusinnerpaamik qaammatinik pingasunik sioqqullugu.

 

Ilaasortaajunnaarsitaaneq

Ilaasortaq ilaasortaanermini pisussaaffimminik naammassinninngitsoq imaluunniit peqatigiiffimmut ajoqutaasinnaasumik iliuuseqartoq, siulersuisut 2/3-inik amerlanerussuteqartunit aammalu ukiumoortumik ataatsimiinnermi najuuttut 2/3-inik amerlanerussuteqartunit, ilaasortaq pineqartoq ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaavoq. Taamaattoq ilaasortat, akileeqqusaagaluarlutik akiliinngitsut, nalunaarfigeqqaanngikkaluarlugit ukiup naatsorsuiffiup naanerani peerneqarsinnaapput. Ilaasortaanermut akiliummik akiitsoqarneq pissutaalluni ilaasortaajunnaarsitsinermi imaluunniit ilaasortat allattorsimaffiannit peersitsinermi, imaanngilaq ukioq naatsorsuiffik ilaasortaajunnaartitsiffik ilaasortaanermut akiliiffigineqassanngitsoq. Ilaasortat, ilaasortaanissamut pisussaaffinnik naammassinninngitsut allattoqarfiup suliniuteqarneratigut ilaasortatut peerneqassapput.

Ilaasortanngornissamut itigartitsissutip ilaasortamut apuunneraniit sapaatip akunneri sisamat qaangiutinnginnerini, siulersuisunut aalajangigassanngortitsineq peqatigiiffiup 

allattoqarfianut allaganngorlugu saqqummiunneqassaaq.

Ukiumoortumik ataatsimiinnermi aalajangiineq allanngortinneqarsinnaanngilaq aammalu eqqartuussivinnut imaluunniit pisortat oqartussaasuinut allanut suliassanngortinneqarsinnaanani.

 

 

Ilaasortat pisinnaatitaaffii

Ilaasortat peqatigiiffiup inatsisaanik anguniakkatullu aalajangersakkanik malinninnissamut pisussaaffeqarput.

 

Ilaasortatut akisussaaneq

Peqatigiiffiup ilaasortai peqatigiiffimmut akisussaaffigitinneqartunik sunilluunniit namminneq akisussaaffeqanngillat.

 

§ 4 –Ilaasortaanermut akiliut

Ilaasortaanermut akiliutip qaammatisiutit ukiuat malippaa.
Qaammatisiutit ukiuannut ilaasortaanermut akiliut ukiumi kingullermi ukimoortumik ataatsimiinnermi aalajangerneqassaaq.

 

§ 5 – Ukiumoortumik ataatsimiinneq

Ukiumoortumik ataatsimiinneq oqartussaanerpaartaavoq, ataatsimiittassallunilu kingusinnerpaamik ukiup naatsorsuiffiup naanerata kingorna qaammatit arfinillit ingerlanerini.

Ukiumoortumik ataatsimiigiaqqusineq pisassaaq kingusinnerpaamik ataatsimiinnissaq qaammammik ataatsimik sioqqullugu. Ukiumoortumik ataatsimiinnermi makku oqaluuserineqartassapput:

  1. Aqutsisussamik toqqaaneq.
  2. Siulittaasup nalunaarutaanik siulittaasup saqqummiussinera.
    1. Ukiumut kingullermut naatsorsuutit saqqummiunneqarnerat akuerineqarnerallu.
    2. Siulersuisussanik qinersineq.
    3. Ilaasortat siunnersuutaat.
    4. Taasariaqartut allat.

     

    Ataatsimeeqataasinnaatitaaneq & taasisinnaatigaaneq

    Ilaasortaanermut akiliisimasut tamarmik, ukiumoortumik ataatsimiinnermi ataatsimeeqataasinnaapput. Allattoqarfiup piumasarisinnaavaa ukiumoortumik ataatsimiinnissaq, kingusinnerpaamik sapaatip akunnerinik marlunnik sioqqullugu ataatsimeeqataanissamut allaganngorlugu peqataanissaq nalunaarutigeqqullugu.

    Peqatigiiffimmut ilaasortat tamarmik ukiumoortumik ataatsimiinnermi taasisinnaatitaapput, takuulli ilaasortaat nutaat pillugit allassimasoq. Ilaasortaq ataasiarluni taasisinnaavoq, apeqqutaanani inuk inuttut namminiussuseqarnersoq imaluunniit inatsisitigut pisinnaatitaanersoq pisussaatitaallunilu.

    Ukiumoortumik ataatsimiinneq sioqqullugu ilaasortaq qaammatinit pingasunit sivikinnerusumik ilaasortaasimaguni, ukiumoortumik ataatsimiinnermi taasisinnaatitaanngilaq.

    Ilaasortamik allamik pisinnaatitsissuteqarnikkut ilaasortaq taasisinnaavoq. Ilaasortaq amerlanerpaamik ilaasortanit marlunnit pisinnaatitsissumik peqarsinnaavoq.

     

    § 6 – Ukiumoortumik ataatsimiinnermut siunnersuutit

    Ukiumoortumik ataatsimiinnermut oqaluuserisassatut siunnersuutit ataatsimiigiaqqusereernerup kingorna ullut 14-it qaangiutsinnagit peqatigiiffimmit tiguneqareersimassapput. 

    Ukiumoortumik ataatsimiinnermi aningaasartuutit peqatigiiffimmit akilerneqassapput.

     

    § 7 – Immikkut ittumik ukiumoortumik ataatsimiinneq

    Immikkut ittumik ukiumoortunik ataatsimiigiaqqusisoqassanersoq siulersuisut aalajangersinnaavaat. Immikkut ittumik ataatsimiigiaqqusineq ataatsimiinnissaq sioqqullugu qaammammik ataatsimik periarfissaliinikkut pissaaq. Immikkut ittumik ukiumoortumik ataatsimiinnermi oqaluuserisassat ataatsimiigiaqqusinermut ilaassapput.

     

    § 8 – Siulersuisut

    Peqatigiiffik siulersuisunit, tallimat qulingiluallu akornanni amerlassusilinnit, aqunneqarpoq. Peqatigiiffiup ilaasortai siulersuisunut qinerneqarsinnaapput. Siulersuisut ukiumoortumik ataatsimiinnermi qinerneqassapput.

    Siulersuisut Namminersorlutik Oqartussat aallartitaannik naammaqquserneqarsinnaapput. Siulersuisuni ilaasortaaffik inuttalerneqarsimatinnagu, siulersuisut nammineerlutik naammaqqusiissapput, taamaaliorsimaneq ukiumoortumik ataatsimiinnerup tulliani akuerineqassaaq.

    Ikinnerpaamik ilaasortat 1/3-ii ukioq allortarlugu siulersuisunit tunuarsinnaapput.

    Siulersuisut inissititerlutik ataatsimiinnerminni siulittaasumik siulittaasullu tullianik toqqaassapput.

    Ulluinnarni aqutsisut suleriaasissaat allaganngorlugu siulersuisut suliarissavaat.

    Siulersuisut akissarsiaqanngillat, taamaattorli aningaasartuutit siulersuisutut sulinermit toqqaannartumik aallaavillit matussuserneqarsinnaapput. Siulersuisut 

    nalilerpassuk siulittaasup ilassinninnermut aningaasartuutinullu allanut atugassaminik pissarsiaqartassanersoq, aningaasat qassiunissaat aalajangiunneqarsinnaavoq.

     

    § 9 – Siulersuisut ataatsimiittarneri

    Pisariaqartutut nalilerneqaraangat siulersuisut siulittaasup ataatsimiigiaqqusassavai, tamannalu pisassaaq ikinnerpaamik ukiumut sisamariarluni.

    Siulersuisut ataatsimiinnerini tamani siulittaasoq ilisimatitsissuteqartassaaq. Siulersuisunut ilaasortat ikinnerpaamik affaat najuukkaangata siulersuisut aalajangiisinnaassuseqartarput.

    Siulersuisuni aalajangiinerit amerlanerussuteqarnikkut pisassapput. Taasinernik naligiittoqartillugu, siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.

    Siulittaasoq ataatsimiinnermi najuussinnaanngippat, taassuma suliassai siulittaasup tulliata isumagissavai, taamaappat taasinernik naligiittoqartillugu siulittaasup tulliata taasinera aalajangiisuussaaq.

    Siulersuisut taamatuttaaq ulluinnarni aqutsisut ataatsimiinneri imaqarniliorneqartassapput.

     

    § 10 – Ulluinnarni aqutsisut

    Siulittaasoq, siulittaasup tulliaa aammalu siulersuisunut ilaasortaq ataaseq ulluinnarni aqutsisunut ilaasortaapput.

     

    § 11 – Ulluinnarni aqutsineq

    Ulluinnarni aqutsinermik isumaginnittussanik, allattuunermik aammalu allattuunerup tullianik siulersuisut atorfinitsitsissapput.

     

    § 12 – Atsiorsinnaatitaaneq

    Peqatigiiffik sinnerlugu atsiorsinnaatitaasut tassaapput: 

    1. Siulittaasoq siulittaasup tullianik aammalu siulersuisunut ilaasortamik allamik peqateqarluni imaluunniit peqatigiiffiup allattuuneranik allattuunerulluunniit tullianik peqateqarluni atsiorsinnaatitaavoq, imaluunniit
    2. siulersuisut ataatsimoorlutik atsiorsinnaatitaallutik.

     

    § 13 – Ukioq naatsorsuiffik

    Ukioq peqatigiiffiup naatsorsuusiorfia tassaavoq qaammatisiutit ukiuat. Naatsorsuutit kukkunersiuisartumit naalagaaffimmit akuerisamit, siulersuisut qinigaannit, kukkunersiorneqartassapput.

    Malittarisassat, ukiumut naatsorsuusiortarneq pillugu inatsimmi imaluunniit peqatigiiffiit pillugit inatsisit tassunga assingusut malillugit, naatsorsuutit suliarineqartassapput.

     

    § 14 – Malittarisassanik allannguineq

    Peqatigiiffiup malittarisassai ukiumoortumik ataatsimiinnermi allanngortinneqarsinnaapput. Aalajangiinissamut piumasaqaataavoq, malittarisassanik allanngortitsinissamut siunnersuutip siulersuisut ukiumut ataatsimiinnissamut saqqummiussisimanissaat aammalu allanngortitsinissamik siunnersuuteqarnissaq siulersuisut ikinnerpaamik ¾-iisa aalajangersimassagaat.

    Peqatigiiffiup malittarisassaanik allanngortitsisisoqassappat, aatsaat tamanna pisinnaavoq ikinnerpaamik ukiumoortumik ataatsimiinnermi taasisinnaatitaallutik najuuttut 4/5-ii isumaqataappata.

     

    § 15 – Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsineq

    Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsinissaq ukiumoortumik ataatsimiinnermi aalajangerneqassaaq. Peeqatigiiffimmik atorunnnaarsitsineq taamaallaat pisinnaavoq, siunnersuut ukiumoortumik ataatsimiinnissamut siulersuisunit saqqummiunneqarsimappat, saqqummiunneqarnissaanullu ikinnerpaamik siulersuisunut ilaasortat ¾-ii aalajangiisimappata. Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsinissamik siunnersuut aalajangerneqassappat, aatsaat tamanna pisinnaavoq ikinnerpaamik ukiumoortumik ataatsimiinnermi taasisinnaatitaallutik najuuttut 4/5-ii isumaqataappata.

    Imm. 1 malillugu peqatigiiffimmik atorunnaarsitsinissaq aalajangerneqarpat, peqatigiiffimmik unitsitsinermi tigusassat imaluunniit sinneqartoorutit peqatigiiffimmut allamut, nunami maani najugalimmut imaluunniit EU-mi/EØS-imi nunamut allamut, nalinginnaasumik ajunngitsuliornermik imaluunniit tamat iluaqutissaannik allatut suliaqarnissamik siunertalimmut, pigisassanngortinneqassapput. Peqatigiiffimmik atorunnaarsitsinissamik aalajangiisoqareerpat, atorunnaarsitsineq peqatigiiffiup siulersuisuisa isumagissavaat.