Allu – Kalaallit efterskolertut ataatsimorfiat

'Allu' suliniutaavoq kalaallit Danmarkimi efterskolertut anersaartorfiat. Taamaaliornikkut angerlarserneq kiserliornerlu millisarneqartarput.

Naatsumik oqaatigalugu:

Danmarkimi efterskolertarneq kalaallinut inuusuttunut periarfissatsialaavoq. Angerlarsimaffimmilli ungaseqaluni angerlarserneq kiserliornerlu efterskolernerup ilagisarpaa. Tamatuma kingunerisaanik kalaallit inuusuttut ilarpassuisa efterskolernertik kipitillugu, ukioq efterskolerfiusoq suli naanngitsoq, angerlartarput. Suliniummi ’Allu’-mi kalaallit inuusuttut peqatigiittarput ataatsimoorfeqalertarlutillu angerlarsernermik millisaasumik aammalu sapaatip akunnerata naanerani efterskolertut, allat ilaatigut angajoqqaaminukaraangata, misigisaqartinneqartarlutik.

 

Kina peqataasinnaava?

Kalaallit inuusuttut, efterskoleriartorlutik Danmarkimukartartut.

 

Suliniut sumi ingerlanneqarpa?

’Allu’ kalaallinut tamanut Danmarkimi efterskolertunut, ataatsimoorluni ikorfartoqatigiinnissamik pisariaqartitsisunut, neqeroorutaavoq. Ataatsimoorfimmut peqataasut nunap qitikanniani inissisimasumi naapikkajuttarput, taamaalilluni efterskoleminngaanniit angalaneq kimulluunniit pisariaqanngitsumik takivallaartinnaveersaarlugu.

 

Suliniutip oqaluttuarisaanera:

’Allu’ misiligutitut ukiumi atuarfiusumi 15/16-imi pilersinneqarpoq, atuartut 20-t peqataatinneqarlutik. Taamanikkut kalaallit efterskolertut efterskolernerminnik kipititsisartut 20 %-it missaanniipput – taakkulu iluatsissimanngitsutut misigalutik Kalaallit Nunaannut angerlartarput. Pissutsinut taama ittunut allangueqataarusussimavugut. Ukioq atuarfiusoq naammat, paasinarsivoq ’Allu’ tassaasimasoq kalaallit atuartut, allutut puisip anersaartorfiatut, atorfissaqartilluagaat – ukiup tulliani atuartut 90-it peqataapput, sulilu peqataasartut amerliartorlutik. Ilutigisaanillu takusinnaavarput taamaatiinnartartut ikiliartortut.

Oqaaseq ’allu’ tassaavoq puisip sikumi anersaartortarfianut kalaallit taaguutaat, suliniullu taamatorpiaq atorneqarpoq – ulluinnarni danskit inuuffianni kalaallit atuartut anersaartortarfiat.

 

Sammisartakkat makkuusinnaapput:

Sapaatip akunnerata naanerani tammaarsimaaqatigiinnermi, kajumissutsiminnik sulisunit siulersorneqartuni, innartorneq, qisummut immullugu iffiorneq, nipilersorneq, nerisassiorneq, pisuttuarnerit aamma nuannersumik naapisimaaqatigeerujoornerit sammineqarsinnaasarput. Aamma oqaloqatigiittoqartarpoq misilittakkanillu avitseqatigiittoqartarluni, aamma inuusuttut pisariaqartitsigunik kajumissutsiminnik sulisunik oqaloqateqarnissamut periarfissaqartuaannarput. Taavalu aamma inuusuttut efterkolemi inuunermut akuunissamut sungiusarnissaminnut periarfissaqartarput.

 

Peqataaneq sunik pissarsiffiusarpa?

Danmarkimi kalaallit ataqatigiinnerat, ikinngutitaarneq, ulluinnarni danskit inuunerisa paasineqarnissaanut ikorfartorneqarneq minnerunngitsumillu ukioq ataasersuaq angerlarsimaffik ungasillugu najugaqarnermi angerlarsinnginnissamut tapersersorneqarneq.

 

Suliniummut aqutsisoq qanoq oqarpa?

“Ingammik ukiumi atuarfiusumi atuartut efterskolemi kisiartaallutik kalaaliusunut imaluunniit kisiartanut ilaasunut Allumi sapaatip akunnerata naanerani peqataaneq annertuumik ikiorfartuutaasimavoq. Inuusuttut Danmarkimi efterskolertut allat, inuusuttup nammineq atugaanut assingusumik atugallit, avitseqatigisinnaanerat pingaartorujussuuvoq. Taavalu inersimasut kajumissutsiminnik sulisut, sapaatip akunnerata naanerani tammaarsimaaqataasut, annertuumik suliaqartarput inuusuttut maannakkorpiaq ajornartorsiutaat pillugit oqaloqatigisaramikkit ikiorfartortarlugillu”, taama oqarpoq suliniummut aqutsisoq Nathasja Preus.

 

Suliniut kikkunnit tapiiffigineqarpa?

Ukiut atuarfiusut 2019/20 ilanngullugit ‘Allu’-mik tapiisuuvoq Den A. P. Møllerske Støttefond.

 

Allu pillugu ilisimasaqarnerulerusuppit, peqataarusuppit tapersersuerusuppilluunniit?

Suliniummut aqutsisoq Nathasja Preus attavigiuk uunga, nlp@fgb.dk